VAASAN VAALIPIIRIN VIHREÄT TUOMITSEVAT VIHAKAMPANJAN
Tiedotteet – 25. maaliskuuta 2010 klo 22.10
Vaasan vaalipiirin vihreät ovat huolissaan suomalaisten asenteiden jyrkentymisestä maahanmuuttajia kohtaan. Ns. maahanmuuttokritiikissä on ollutmyös asiallisia ja perusteltuja puheenvuoroja. Suurinta osaa kritiikistä on kuitenkin leimannut primitiivinen viha ja väkivallan uhka, joka on kohdistunut etenkin afrikkalaisiin ja muslimeihin. Osansa tästä vihakampanjasta ovat saaneet myös ne suomalaiset, jotka ovat rohjenneet puolustaa maahanmuuttajia julkisesti. Tuomitsemme jyrkästi tällaiset rasistiset vihakampanjat.
Maahanmuutto on tämän päivän realiteetti, johon vaikuttavat esim. Suomen EU-jäsenyys, kansainväliset avioliitot ja työmarkkinoiden tarpeet. Mielipidetiedusteluissa esiin noussut maahanmuuton rajoittaminen on käytännössä mahdoton tehtävä, ellei Suomen haluta sulkeutuvan ulkomaailmalta lähes täydellisesti. Umpioitunut yhteiskunta ei ole vihreiden tavoite.
Työperäiset maahanmuuttajat tulevat Suomeen pääosin EU:n alueelta. Unionin vapaan liikkuvuuden periaate estää Suomea kontrolloimasta heidän liikkuvuuttaan. Työperäiset maahanmuuttajat ovat pääosin köyhiä ihmisiä, jotka ovat tulleet nousukauden aikana paikkaamaan todellista työvoimapulaa tai tekemään töitä jotka eivät kelpaa suomalaisille. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy toisinaan myös veronkiertoa, työehtosopimusten rikkomista ja suoranaista ihmiskauppaa. Vihreät kannattavat näiden ilmiöiden torjuntaa tehostetulla valvonnalla, joka resursoidaan asianmukaisesti.
Ainoa helposti säädeltävä maahanmuuttajaryhmä ovat kiintiöpakolaiset, joita oli viime vuonna 3-4% maahanmuuttajista (750 henkeä). Kiintiöpakolaiset ovat kaikkensa menettäneitä, brutaalia väkivaltaa kärsineitä ja usein kodittomia ihmisiä, ja silkka inhimillisyys vaatii meitä kannattamaan vähintään nykyisen suuruisia pakolaiskiintiöitä.
Turvapaikanhakijat ovat toinen ryhmä, joka on herättänyt maahanmuuttokriitikoiden vihaa. 59% turvapaikanhakijoista sai viime vuonna kielteisen päätöksen – yli 2500 henkeä yli 4300 hakijasta. Turvapaikkapolitiikkaamme ei siis voi syyttää erityisestä lepsuilusta. Ongelmana ovat olleet käsittelyajat, jotka ovat venyneet pisimmillään vuoteen ja antaneet mahdollisuuden ns. turvapaikkaturismiin. Turvapaikkakäsittely kannattaisi resursoida niin, että käsittelyajat lyhenisivät merkittävästi. Silloin aiheettomat hakijat voitaisiin käännyttää nopeasti ja aiheellisten kotiutus aloittaa nopeasti. Molemmat asiat säästävät rahaa ja inhimillistä kärsimystä.
Onnistunut kotouttaminen on onnistuneen maahanmuuttopolitiikan edellytys. Kotouttamisen tavoite on integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että he omaksuvat suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmät perusarvot mutta voivat niiden puitteissa pitää yllä omaa kulttuuriaan ja identiteettiään. Joihinkin yksittäisiin kulttuurisiin erikoispiirteisiin, esimerkiksi naisten ympärileikkaukseen, suhtaudumme jyrkän torjuvasti.
Työllistyminen on yksi keskeinen kotouttamispolitiikan tavoite. Maahanmuuttajien työllistymisongelmien keskeisimpiä syitä ovat heikko kielitaito, heikko koulutusja joissakin tapauksissa ns. rakenteellinen syrjintä – esimerkiksi tarpeettoman tiukat kielitaitovaatimukset. Jos näihin ongelmiin kyetään puuttumaan, maahanmuutto on Suomelle paitsi humaania ja avartavaa myös taloudellisesti kannattavaa.
