Hallitus tuntuu jatkavan pään seinään hakkaamista yrityksissään parantaa työllisyyttä. Vaihtoehtoja on, mutta hallitus kiertää samoja vanhoja ympyröitä löytämättä minkäännäköistä uutta konstia. Hallitus elää liiaksi vanhaa teollista aikaa, eikä edelleenkään ymmärrä työn luonteen suurta muutosta. Tämän hallituksen tarkoitus oli myös leikkauksilla tehostaa julkista sektoria ja sen menoja, mutta ainut mitä hallitus on saanut aikaan on valtion verotulojen huima lasku, jolloin se pääsee leikkaamaan lisää.
Missä hallituksen työllisyyden parantaminen sitten menee vikaan?
- Keskusta haluaa jatkaa yritysverotuksen keventämistä nyt investointivarauksena. Edellisetkään yritysten verohelpotukset eivät ole tepsineet vaan säästöt ovat valuneet sijoittajille. Investointivarauksesta on huonot kokemukset jo 90-luvulta. Myös yhteisöveron alentamisesta on jälleen keskusteltu. Onneksi jopa kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Orpo on sitä mieltä, että kasvun ja työllisyyden kannalta tämä ei ole se ongelma. Suomen yhteisöveroprosentti on jo EU:n keskitason alapuolella ja pienempi kuin muilla Pohjoismailla.
- Yhtenä työllisyyden parantamisen keinona on esitetty varainsiirtoveron poistoa. Hallituksen mielestä muuttaminen työn perässä on kiinni siitä, että asunnon myynnistä joutuu maksamaan veroa. Esimerkiksi 300 000€ asunto-osakkeesta vero on 6000€. Vero ei siis taida olla se todellinen syys ihmisille muuttaa työn perässä vaan syy on useimmilla esimerkiksi perhe- ystävyys ja muissa sosiaalisissa suhteissa kotipaikkakunnalla. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan muuttaminen vaikuttaa vahvasti etenkin lapsiin ja nuoriin. Varainsiirtoveron poistosta koituisi laskelmien mukaan jälleen useiden satojen miljoonien verovaje valtion budjettiin. Tätä vajetta paikattaisiin todennäköisesti jälleen uusilla lisäleikkauksilla.
- Etuudet ovat olleet hallituksen hampaissa alusta alkaen kun on puhuttu työllisyyden parantamisesta. Hallituksen mukaan liian hyvät sosiaalietuudet passivoivat. Hallitus onkin nyt esittänyt tuntuvia kiristyksiä työttömyysetuuksiin ja ansiosidonnaiseen. Kiristysten on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9000 henkilötyövuodella. Sääliksi tosin käy niitä loppuja satojatuhansia työttömiä, jotka joutuvat kärsimään taloudellisesti leikkauksista, joille ei voi itse mitään töiden puuttuessa. Isoin ongelma työttömistä puhuttaessa on se, että työttömät niputetaan kaikki samanlaisiksi. Jokainen työtön on kuitenkin erilainen ja jokaisella työttömällä on erilaiset tarpeet erilaisine elämäntilanteineen. Hallitus tykkää puhua kannustinloukkujen purkamisesta, jolloin työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin jouten olo. Valitettavasti hallituksen keinoissa tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että kun etuuksia kiristetään tarpeeksi on mikä tahansa pienipalkkainen työ kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Suurimmalle osalle työttömistä tämä tarkoittaa suuria taloudellisia vaikeuksia, joilta hallitus haluaa sulkea silmänsä.
Mitä sitten hallituksen pitäisi tehdä?
- Kannustinloukkuja tulisi purkaa lisää siten, että työtön pystyisi helpommin tekemään 300-500€ töitä ilman monimutkaista paperinpyöritystä. Tämä tulisi koskettaa niin palkkatyötä kuin itse laskutettuakin työtä. Nyt pienien töiden tekeminen onnistuu vain lähinnä palkkatyönä, joka hidastuttaa etuuksien saamista. Työn laskuttaminen esimerkiksi osuuskunnan kautta lyö liian helposti yrittäjästatuksen työttömän kouraan. Sama koskee myös freelancer toimintaa
- Hallituksen tulisi keskittyä vielä enemmän PK-sektorille ja mahdollistaa näiden yritysten työllisyyden helpottamista, mutta ennen kaikkea hallituksen tulee parantaa itsensätyöllistäjien mahdollisuuksia yritystaipaleen alussa ja parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Yksinyrittäjän toimeentulo tulisi varmistaa alkuvaiheessa paremmin starttirahaa suurentamalla ja suuntaamalla esimerkiksi nyt menestyville yrityksille myönnettävät yritystuet yksinyrittäjien rahoitukseen.
- Yritysten, sijoittajien kuin julkisen puolen johdonkin on osallistuttava huomattavasti paremmin säästöihin. Julkisen puolen leikkaukset eivät voi koskettaa vain alempia tekijäportaita vaan leikkauksia täytyy kohdentaa myös johdon palkkoihin ja palkkioihin. Yksityisellä puolella yritysten yhteiskuntavastuuta pitää lisätä. Yrityksen tulosta ei voi viime kädessä parantaa työntekijöitä vähentämällä vaan vastuuta pitää olla myös sijoittajilla. Leikkaukset pitää kohdentaa myös yritysjohdon ja yritysten hallitusten palkkioihin.
- Hallituksen tulee selvittää huomattavasti paremmin päätöstensä kokonaisvaikutukset paljon pidemmällä aika välillä. 90-luvun laman aikaisten leikkaus- ja säästöpäätösten takia syntyneitä hyvinvointiongelmia maksetaan yhä. Nämä edellisen laman ongelmat syntyivät keskusta-, kokoomusjohtoisen hallituksen ansiosta. Yli 20 vuotta myöhemmin samojen puolueiden metodit eivät ole muuttuneet mihinkään vaan edelleen tehdään samat virheet. Luulisi, että puolueissa olisi opittu jotain näin pitkällä aikavälillä, mutta minkäänlaista muutosta nämä kaksi puoluetta eivät tarjoa talouden ongelmien parantamiseksi.
Tuomas Ojajärvi
Puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Vihreät
Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen
Linkkejä:
Valtiovarainministeri Orpo HS:lle: Yhteisövero ei ole kasvun este: http://www.hs.fi/kotimaa/a1470628977621
Tutkimus: Jatkuva muuttaminen lapsena ja nuorena lisää juurettomuutta ja erilaisia hankaluuksia: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_jatkuva_muuttaminen_lapsena_ja_nuorena_lisaa_juurettomuutta_ja_erilaisia_hankaluuksia/9080460
Etuudet hupenevat – näin hallitus leikkaa työttömyysturvaa: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921815508_uu.shtml
Nyt selvisi 1990-luvun leikkausten hinta: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2933472-nyt-selvisi-1990-luvun-leikkausten-hinta