Vallan kasvot: huulipunaa vai viiksiä?

Sunnuntaina 15.12. Lakeuden Vihreiden Naisten hallitus vietti syyskokouksensa ja kirjoitti oheisen kannanoton. Kuvassa hallituksen jäsenet Anna Granlund, Laura Ala-Kokko sekä Taru Yli-Panula. Hallituksessa jatkavat lisäksi Henna Salo ja Irena Ulvinen, sekä varajäsenenä Henna Rantasaari. Laura Ala-Kokko aloitti yhdistyksen tuoreena puheenjohtajana.

Johtajuuden ja vallan kasvot eivät olleet naisen kasvot siinä Suomessa, jossa me vartuimme aikuisiksi.

Valta ja johtajuus oli varattu miehille. Yleensä vanhoille miehille. Rehtorit, kunnanjohtajat ja maatalousseurojen puheenjohtajat olivat miehiä. Koivisto oli presidentti.

Silloin, kun naisia välillä näkyi johtotehtävissä, heidän roolinsa oli riistiriitainen. Naisjohtajien ulkonäköä ruodittiin. Uskottava johtaja ei voinut olla naisellinen nainen ja entinen missi poliitikkona koettiin epäpäteväksi. Toisaalta meikitöntä ja yksinkertaisesti pukeutuvaa naispresidenttiämme haukuttiin tyylittömäksi ja tylsäksi. Syntyi helposti mielikuva siitä, että on valittava joko naiseus tai johtajuus. Molempia ei voinut olla. 

Aikamme nuorille valta näyttää erilaiselta, ainakin valtakunnallisesti. Kevään eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista jo lähes puolet (47 %) oli naisia. Se on suurempi määrä kuin koskaan. Eduskunta ei ole koskaan ollut naisenemmistöinen ja vasta vuodesta 2007 saakka naisia on ollut jokaisessa valitussa eduskunnassa vähintään 40%. 

Sama ristiriitainen rooli on toki yhä olemassa. Johtavassa asemassa olevien naisten ulkonäköön keskitytään julkisuudessa yhä paljon, sen perusteella pohditaan jopa heidän seksuaalista suuntautumistaan. Miespoliitikot ja -presidentit eivät joudu tällaisen arvostelun kohteeksi. Sauli Niinistön kykyä hoitaa tehtäviään presidenttinä ei myöskään kyseenalaistettu hänen tultuaan isäksi kesken kauden. Naisten kohdalla äitiys aiheuttaa poikkeuksetta pohdintoja siitä, miten työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu. Tätä on jo ehditty pohtia myös Sanna Marinin, uuden pääministerimme kohdalla. 

Sillä on väliä, että naiset ovat näkyvillä myös johtotehtävissä. Niin kauan, kun vallan kasvot ovat miehen kasvot, eivät muun näköiset osaa välttämättä edes haaveilla vallasta. Samaistumisella on merkitystä, esimerkillä on merkitystä. Niin kuin maailmalla sanotaan, representation matters. 

Tiistaina 10.12.2019 maahamme valittiin uusi hallitus, jonka ministereistä 12 on naisia ja 7 miehiä. Kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat myös naisia, ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Se, että kaikki hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat olleet miehiä, ei ole ollut harvinaista tai herättänyt keskustelua. 

Naisten nouseminen johtaville paikoille hallituksessamme antaa vallalle moninaisemmat kasvot. Tämä hallitus ei näytä vain, että valta kuuluu niin naisille kuin miehillekin, vaan myös entistä nuoremmille ja erilaisista taustoista tuleville. Tasa-arvon eteen on silti vielä paljon tehtävää, sillä valtaa on tällä hetkellä hyvin niukasti jaossa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, vammaisille ja rodullistetuille.

Naisten enemmistö hallituksessa oli kuitenkin monelle liikaa ja hallituksen sukupuolijakauma on poikinut jopa kyselyitä tasa-arvovaltuutetulle. Kyselyitä ei toki tullut silloin, kun Sipilän hallituksessa oli 11 miestä ja 5 naista. Nykyisessä hallituksessa ministereistä naisia on 63%, Sipilän hallituksessa miehiä oli 69%.

Yllättävintä oli se, että Pohjanmaan kokoomuksen naisjärjestön mielestä tällainen naisvalta on liikaa, toinen ääripää. Tämän lausui naisjärjestö vaalipiirissä, jonka 16:sta kansanedustajasta vain kaksi on naisia ja jossa ehdokasasettelu oli hyvin miesvaltainen. Varsinkin täällä, pitäisi olla selvää, että tasa-arvon saavuttamiseen on vielä matkaa. Pohjalaismaakunnissa vallalla on vielä surullisen usein miehen kasvot.

On tärkeää, että sukupuolijakaumaa ja tasa-arvon toteutumista tarkasteltaessa katsotaan kokonaiskuvaa, eikä vain tämän yhden, ensimmäisen naisenemmistöisen hallituksen tilannetta. Koko Suomen historiassa ministereistä naisia on ollut vain 13%. Miesministereitä on ollut yhteensä 1135, kun naisia on ministereiksi päässyt vain 169. 

Härkälaumasta huulipunahallitukseen, sanoivat Pohjanmaan kokoomusnaiset huolissaan ja onnistuivat tasa-arvoisesti loukkaamaan kaikkia. Härkä on kuohittu sonni ja valtaan päässeitä naisia ei pitäisi ensimmäiseksi yhdistää meikkeihin. Me Lakeuden Vihreät naiset emme tahdo sen enempää alentaa miehiä kuohituiksi eläimiksi kuin määrittää naisten arvoa vain ulkonäköseikoilla. Katsotaan pätevyyttä, keskustellaan asiasta ja pyritään asettumaan ennakkoasenteiden ja yleistysten yläpuolelle.

Jos olet sitä mieltä, ettei sukupuolen tule vaikuttaa siihen pääsetkö johtotehtäviin vai et, osallistu haasteeseen. Punaa huulet, ota selfie ja julkaise se sosiaalisessa mediassa tunnisteella #huulipunahallitus. Kerro kuvan ohessa myös siitä, mitä johtajuus merkitsee sinulle. 

Lakeuden Vihreiden naisten syyskokous