Työllistämistoimien uudet keinot

Johanna Laakso on pitkäaikainen vihreä aktiivi Kokkolasta, jolle alkukipinä poliittiseen vaikuttamiseen on lähtenyt vähävaraisten ja työttömien asioiden hoidosta.

Edellinen hallitus testasi että miten työllisyyttä saataisiin nostettua aktiivimallilla, mutta kuten etukäteen jo tiedettiin, huonostihan siinä kävi. Otettiin mallia Tanskasta, mutta sieltä otettiin meille käyttöön vain pieni osa, se keppi-osa, ja porkkanat jäi ikävä kyllä Tanskaan.

Nyt nykyinen hallitus on päättänyt ottaa mallia enemmän Ruotsista jossa on onnistuttu tietyiltä osin paremmin työllisyyden hoidossa kuin meillä.

Tämän ruotsalaisen mallin suomalainen versio kuulostaa aika hyvältä, ja kun siihen liittyy vielä kuntakokeilu ja muut hallituksen tekemät toimenpiteet, kokonaisuus alkaa näyttää huomattavasti paremmalta kuin koskaan ennen.

Työttömyys on pysynyt korkealla tasolla 90-luvun lamasta asti, ja nyt koronalama painaa päälle, uudistukset ovat entistä tarpeellisempia.

Paras työllistämistoimi on aina palkata työtön ihminen töihin, ja kun nämä työllistämistoimet alkavat mennä enemmän sitä kohti, on toivoa että niistä oikeasti olisi ihan hyötyäkin. Valtion työnvälitysyritys etsii työttömille oikeasti oikeita töitä, ja palkkatuen laajentaminen ja parantaminen auttaa siinä. Ja ylipäätään työttömien palvelujen räätälöinti entistä enemmän työttömien yksilöllisten tarpeiden mukaan, eikä sen mukaan mitä massojen ajatellaan tarvitsevan, on aina parannus.

Mitä enemmän otetaan huomioon esimerkiksi työttömän terveydentila, elämäntilanne, koulutuspuutteet jne. sitä parempiin tuloksiin päästään.

Työttömien keskuudessa näistä uusistakaan keinoista mikään ei saa varauksetonta hyväksyntää, monille aktiivimalli oli viimeinen kyykytys, joka vei luottamuksen niin viranomaisiin kuin poliitikoihinkin. Monet työttömät eivät usko että vaikka joku uudistus kuulostaisi hyvältä, että se heille oikeasti olisi hyväksi. Päättäjien oletetaan olevan aina joku ketunhäntä kainalossa, että luvataan jotain, mutta sitten käykin niin että otetaan jotain pois. Ja tämä on täysin ymmärrettävää. Minultakin aktiivimalli otti vähästä pois, ja siitä tuli tunne että kohdellaan epäreilusti, lyödään lyötyä.

Mutta nyt on tulossa oikeasti positiivisia asioita: ehkä positiivisin uudistus on se, että karensseja kevennetään. Karenssit pitäisi poistaa kokonaan, muttä tämä on jo hyvä alku että ensin tulee huomautus, ja sitten portaittain karenssia jos toistuvasti rikkoo sääntöjä, mutta lyhyempiä jaksoja kuin nykyään. Moni ihmettelee että miksi karenssien keventäminen on hyvä asia, mutta käytännössä se on. Karenssi ei kurita niitä lusmuja joita varten ne on keksitty, vaan yleensä niitä huono-onnisia joilla joku asia menee pieleen ja karenssi vielä pahentaa asioita moninkertaisesti.

Käytännössä hallitus ei voi työpaikkoja lisätä (jos ei valtiolle palkkaa lisää työntekijöitä), vaan suurimmalta osin työpaikkojen määrän ja laadun määrittelee yritykset. Kun ihmisillä on rahaa ostaa tavaroita ja palveluita, on firmoilla varaa palkata enemmän ihmisiä töihin. Siksi minä pidän tärkeimpänä työllistämistoimena sitä että pidetään huolta ihmisten ostovoimasta, jotta firmoille riittää asiakkaita ja raha liikkuu.

Toinen tärkeä asia on se, että huolehditaan siitä ettei kohtaanto-ongelma (löytääkö työ tekijänsä) olisi liian suuri. Koulutuksella on erittäin suuri merkitys, ja tähänkin on onneksi nykyhallitus tuonut helpotusta monin eri keinoin.

Myös yrityksissä tapahtuva koulutus pitäisi nostaa uudestaan panostuksen kohteeksi, yritysten itsensä taholta.

Maailma muuttuu, ja myös työelämä muuttuu nopeasti, mutta ihmiset ovat edelleen samanlaisia. Työelämän muutoksissa pitää ottaa huomioon ihmiset, koska työelämä on ihmisiä varten, ei päinvastoin.

Suomen malli

Suomeen luodaan systemaattinen, tavoitteellinen ja liiketoimintaperusteinen välityömarkkinatoimija käyttäen esimerkkeinä Ruotsin Samhall ‐yhtiöstä saatuja kokemuksia sekä työpankkikokeilun tuloksia. Tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettu työpaikka sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki. Tavoitteena on myös edistää vammaisten oikeutta palkkatyöhön ja tarjota riittävän pitkäkestoinen työpaikka niille, joille työskentely avoimilla työmarkkinoilta ei toteudu.”

Kuntakokeilu

Kuntakokeilussa työllisyyttä edistäviä palveluja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda koko maakunnan kattava palveluvalikoima. Kokeilu tarjoaa asiakkaille henkilökohtaista ohjausta sekä moniammatillisen verkoston sen tueksi. Kokeilun tarkoituksena on osallistaa alueen yrittäjiä, sidosryhmiä sekä verkostoja yhteistyöhön. Kokeilussa luodaan malleja yrittäjien, työnantajien sekä asiakkaiden kohtaantoon alueen työvoimatarpeiden pohjalta.

Työllisyyden kuntakokeilu pyrkii uudistamaan työllisyydenhoidon koko prosessia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme rohkeita ja uusia avauksia, innovatiivisia malleja sekä ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa”,
työllisyyden kuntakokeilusta vastaava Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkö Sanna-Mari Levijoki kannustaa.

Kirjoittaja Johanna Laakso on kokkolalainen vihreä aktiivi