Etelä-Pohjanmaan suunta on muutettavissa

Viime vuoden väestötilastot Etelä-Pohjanmaan osalta olivat jälleen katastrofaalista luettavaa. Maakunnan väkimäärä tippui lähes tuhannella ja Seinäjokea lukuunottamatta väestö väheni lähes kaikissa alueen kunnissa. Järkyttävää tilastoa kaunisteli edes hiukan maahanmuutto, joka oli maakunnassa lähes 700 plussan puolella.

On toki selvää, että Etelä-Pohjanmaalla yksi iso tekijä muuttotappioon on korkeakoulutuksen puute. Opiskelun perässä muuttaa muualle vuosittain iso joukko nuoria. Isompi ongelma kuitenkin on se, että nämä muualle muuttaneet nuoret eivät muuta takaisin kotikonnuilleen. Suunta Etelä-Pohjanmaalla on juuri sellainen kuin on ennustettu, joten riittääkö maakunnassa rohkeutta muuttaa asenteita sellaisiksi, että maakunta olisi vetovoimaisempi.

Väestön väheneminen näkyy myös maakunnan työllisyystilanteessa. Työttömyysprosentit ovat toki maan alhaisimpia, mutta samalla yritykset kipuilevat kuitenkin työvoimapulan kanssa. Osa joutuu miettimään myös paikkakunnan vaihtoa työvoiman saamiseksi. Kevan teettämän kyselyn mukaan eteläpohjalaiskunnilla on vaikeuksia saada avoimiin virkoihin osaavia työntekijöitä. Moniin paikkoihin hakijoita ei meinaa löytyä ollenkaan. Kyse on siitä, että maakunta ei näytä houkuttelevalta vaihtoehdolta työntekijälle. Ollaan siis isoissa imago-ongelmissa, mutta miksi sitten näin on?

Syytä voi hyvin hakea maakunnasta esiin nousevista asenteista ja ilmapiiristä, joka näkyy ulospäin. Medioissa ja somekeskusteluissa nousee esiin, kuinka Etelä-Pohjanmaalla karsastetaan kasvis- ja vegaaniruokaa, vastustetaan Pride-tapahtumia, väheksytään ilmastonmuutosta, ei luoteta tutkittuun tietoon vaan koviten huutavan mielipiteeseen ja uskotaan edelleen turpeen ja turkistarhauksen voimaan, kunhan sitäkin työtä tekee vain joku muu, kuin maahanmuuttajat. Muun muassa nämä ovat kaikki asioita, josta syystä maakunta ei monia houkuta ja saavat useat nuoret jättämään maakunnan ja etsimään omaa paikkaa muualta.

Eteläpohjalaiset ovat aina olleet puheiden mukaan rehtejä, reiluja ja yrittelijäitä, mutta vieläkö nämä kuvaukset sopivat meihin? Olemmeko rehtejä ja reiluja erilaisuutta kohtaan? Olemmeko yritteliäitä, jos meillä on jämähdetty puolustusasemiin sen sijaan, että lähdettäisiin rohkeasti uudistumaan maailman mukana?

Maakunnassamme ollaan aikojen saatossa oltu luovia ja luotu vaurautta muun muassa tervanpoltolla ja maatalouden tuotteilla. Maataloudellakin on edelleen isot mahdollisuudet, mutta innovaatiot löytyvät kuitenkin muualta, kuin halvan, verovaroilla tuetun lihan viemisessä Kiinaan tai auringonlaskun turve- ja turkistuotannossa.

Etelä-Pohjanmaan suunta voidaan muuttaa, mutta se muutos pitää lähteä meistä eteläpohjalaisista itsestämme. Populismilla ja syyllisten osoittamisella muualta voidaan saavuttaa voittoja politiikassa, mutta maakuntaa ne eivät vie eteenpäin. Sen sijaan, että etsimme syyllisiä maakunnan väestökatoon muualta, olisi viimein aika katsoa peiliin ja muuttaa omia asenteita.

Tuomas Ojajärvi, Seinäjoki