Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta Vaasassa: “Hallitus ei voi ummistaa silmiään neljäksi vuodeksi tai nukumme suurien investointien ohi”

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, europarlamentaarikko Ville Niinistö ja kansanedustaja Krista Mikkonen vierailivat viikonloppuna Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa. Tapaamisissa Vihreiden viesti paikallisille oli selvä: puolue vaatii hallitukselta ratkaisuja alueen työvoimapulaan ja visiota vakaalle investointiympäristölle.

Vaasassa tapaamisessa Pohjanmaan kauppakamarin ja Vaasan vaalipiirin Vihreiden kanssa Sofia Virta kertoi peräänkuuluttavansa hallitukselta visiota siitä, miten Suomi varmistaa, että jätti-investoinnit eivät karkaa muualle. Viime viikolla uutisoitiin, että teräsyhtiö SSAB sijoittaa fossiilivapaan tuotantolaitoksensa Raahen sijaan Ruotsiin.   

– Miten Suomesta tulee puhtaan energian innovaatioiden suurvalta? Hallitus ei voi ummistaa silmiään neljäksi vuodeksi tai nukumme suurien investointien ohi, Virta painotti. 

Myös Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä oli samoilla linjoilla Virran kanssa.  

– Toivon, että päättäjät osaisivat katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa pitkälle kantavia visioita. Ei ole järkeä pumpata rahaa sellaisiin liiketoiminta-aloihin, joilla ei ole tulevaisuutta, vaan pitäisi panostaa siihen, missä on tulevaisuus ja missä investoitu raha tuo paljon hyvää monella tasolla, totesi Erkkilä.   

Vihreiden kansanedustaja, viime kaudella myös ympäristö- ja ilmastoministerinä toiminut Krista Mikkonen sanoi Vaasan seudun olevan mainio esimerkki siitä, miten alueelle on puhtaan energian ansiosta muodostunut yritysten keskittymä. 

– Se on tuonut tänne paljon työpaikkoja, ihmisiä ja verotuloja. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että kun tarjolla on puhdasta energiaa, niin myös investointeja tulee alueelle. Eivät yritykset enää asetu paikkoihin, joissa on tarjolla vain fossiilista energiaa, koska sillä ei ole tulevaisuutta. Yritykset tarvitsevat pitkäaikaista ja vakaata näköalaa investointien kannattavuudelle, Krista Mikkonen sanoi. 

Virta kertoo haastaneensa pääministeripuolue Kokoomusta aiheesta eduskunnassa useaan otteeseen.

– Me Vihreät kaipaamme Kokoomukselta arvojohtajuutta ja vastuunkantoa siitä, että tällaisia investointeja ei saa nyt menettää, sillä ne ovat Suomen taloudelle valtaisa mahdollisuus ja myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta tilaisuus, jota meillä ei ole varaa hukata, Virta korosti. 

Erkkilällä oli myös toinen painava viesti Vihreille päättäjille: alueella työvoimapula on aito ongelma, joka ei helpotu tai ratkea hallituksen nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla. Virran mukaan Vihreät on haastanut hallitusta myös siitä, miten se aikoo taata riittävän työvoiman suomalaisyrityksille. 

– Olen kysynyt hallitukselta lukuisia kertoja, miksi he eivät kuuntele yritysten viestiä siitä, että Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta. Nyt hallitus hidastaa yritysten kasvua tekemällä Suomeen töihin tulemisesta vaikeaa, Virta kertoi. 

Europarlamentaarikko Ville Niinistö painotti, että Suomen on otettava hyöty irti omista veto- ja pitovoimatekijöistään. 

– Kun puhun ulkomaalaisten ystävieni ja kollegoideni kanssa, he korostavat sitä, miten arjen sujuvuus ja turvallisuus ovat yksilölle rahanarvoisia asioita, joita Suomen tulisi hyödyntää nykyistä paremmin omassa brändityössään. 

Virta, Mikkonen ja Niinistö halusivat myös murtaa ennakkoluuloja ja laajentaa käsitystä Vihreistä. 

– Emme me ole viemässä yrityksiltä toimintaedellytyksiä tai yksityishenkilöiltä mahdollisuuksia, päin vastoin. Meidän päättäjien tehtävä on kyetä löytämään ratkaisuja aikamme suurimpiin kysymyksiin, Virta sanoi. 

– Kyllä me esimerkiksi ymmärrämme, että saavutettavuus ovat meillä Suomessa pitkien välimatkojen vuoksi yritysten elinehto ja siksi lentoyhteyksiäkin tarvitaan. Samaan aikaan meidän tulee parantaa raideverkostoa, jotta junamatkustaminen olisi entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto lentämiselle, myöskään lentämisen haittojen verottomuus ei ole perusteltua, Mikkonen jatkoi.    

Minna Roukkio-Taipale: Hyvinvointiyhteiskunta elää

Yhteiskuntajärjestys Suomessa perustuu Pohjoismaisen  hyvinvointiyhteiskunnan malliin. Valtio saa tulonsa veroina ja maksuina. Nämä kerätään työtä, pääomatuloa, ja kulutusta verottamalla. Veroina ja maksuina kerätyin tuloin hoidetaan sosiaali- terveys- ja pelastustoimi, koulutetaan ja hoidetaan lapset ja maksetaan turvallisuutta ja lakia valvoville, sekä yhteiskuntaa palveleville palkat ja autetaan vähävaraisia.  Kun verotulot eivät riitä, ottaa valtio velkaa joko omalta keskuspankilta tai ulkomailta. Suomessa on demokratian lisäksi sopimusyhteiskunta, jotka yhdessä takaavat yhteiskuntarauhan. Näitä asioita pidän faktoina. 

Suomessa ja myös muissa vastaavissa yhteiskunnissa työntekijöillä on oikeus lakkoilla. Tällä käytännöllä on varmistettu se että mahdollisuus hoitaa mielenilmaus mahdollisimman sivistyneesti, ja säilyttää luottamus seuraavaan sopimuskierrokseen. Luottamus ja sopiminen tukevat toisiaan. 

Ymmärrän valtion velan nouseen liian korkealle, ja sen pienentämiseksi tulee tehdä säästötoimia. En kuitenkaan ymmärrä miksi alennetaan verotusastetta ja otetaan samanaikaisesti lisää velkaa. Hallituspuolueiden puolelta haukutaan ay-liikettä, ja samalla puhutaan aloitettavaksi rasismin vastainen toiminta. Ei, ay-liikkeen haukkuminen ei ole rasismia, mutta ei sen haukkuminen ole myöskään kansanedustajan arvoista käytöstä. Käyttäytymisen taso pitäisi olla esimerkillistä kun on päässyt noin vaikuttavaan tehtävään. 

Hallituksen esityksessä väitetään edistettävän työllisyyttä, ja saman aikaisesti poistetaan aikuiskoulutustuki. Samaan ihmettelyyn menee kysymys, että miten on varaa lisätä yksityisen terveydenhuollon tukea, kun julkisen terveydenhuollon rahoitukseen ei ole varaa, ja julkinenhan hoitaa ne hyvätuloisten erikoissairaanhoidot. Hyvinvointivaltion tunnusmerkkeihin kuuluu Suomessa heikommista huolehtiminen. Ymmärrän että pitää säästää, mutta en sitä että murennetaan hyvinvointivaltio. 

Valtiolla on liikaa velkaa, siitä ovat lähes kaikki samaa mieltä. Korjaavista toimenpiteistä ei. Valtion ei ole tarkoitus olla velaton. Tavoitteena tulee olla että valtion velka olla hallittavissa, ja alle sovitun osuuden BKT:stä. Hallituspuolueiden leikkauksilla fantasiointi, ja niiden ihannointi osoittaa että käsityskyky tekojen seurauksista loppui. 

Useampi hallitus, kuten nykyinenkin, on väittänyt että talouden nousussa on avain onneen. Se onnen avain on hukassa niin kauan kun ei hoksata että kaiken lähtökohta on tuottavuus. Tuottavuutta kasvattamalla saamme sekä BKT nousuun että sen tuottavuuden, joka jää viivan alle, kun tuloista on menot poistettu. Tämä voidaan panostaa tutkimukseen ja kehitykseen tai tulouttaa voittona. 

Bruttokansantuote johon pääasiassa valtionvelkaa verrataan, on maan tuotannon arvo yhden vuoden ajalta. Eli se ei vielä kerro paljonko jäi viivan alle tulosta, vai menikö kaikki mitä tienattiin. 

Tietenkin tulee pitää järki verovarojen käytössä. Julkisen talouden kokoa tulee verrata vain toiseen vastaavaan valtioon, jossa julkisilla varoilla katetaan samat toiminnot.

Minna Roukkio-Taipale

Keski-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja

Piia Äijö: Kansanedustajat tarvitsevat seksuaalikasvatusta

Hallitukselle oli esitetty kirjallinen kysymys aiheesta, kuinka hallitus aikoo estää Seta Ry:n vierailut Suomen peruskouluissa. Median mukaan kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat kokevat Setan vierailut ideologisina ja tieteen vastaisina. Ilkka-Pohjalaisessa pohjalainen kansanedustaja Anne Rintamäki kommentoi, ettei ”alle 12-vuotiaille  tarvitse puhua seksiasioista vielä yhtään mitään”.

Koko kirjallinen kysymys ja Rintamäen kommentit aiheesta osoittavat uskomatonta tietämättömyyttä lasten ja nuorten kehityksestä sekä piittaamattomuutta lasten oikeuksista.

Setan vierailut kouluissa eivät tarkoita, että Seta kertoisi lapsille ”seksiasioista”. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat todella paljon laajempia asioita kuin pelkkä seksi. Seksuaalikasvatusta tehdään jo päiväkodeissa, joissa lapsille opetetaan mm. turvataitoja. Lapsen seksuaalisesta kehityksestä voi lukea luotettavaa tietoa esimerkiksi Väestöliiton sivuilta.

Toki kouluissa pitää puhua seksistäkin, ja olisi hyvä, että aiheesta kerrottaisiin lapsille ja nuorille ikätasoisesti myös kotona. Kertomatta jättäminen on lähinnä vaarallista. Tällöin lapsi kasvaa ajatukseen, että seksistä ei saa puhua tai että se on häpeällistä, mikä ei ainakaan edesauta teini-iän kasvua ja kehitystä.

On absurdia keskustella Setan vierailuista koulussa ja lapsille annettavasta seksuaalikasvatuksesta tähän sävyyn samaan aikaan, kun yhä nuoremmat lapset saavat aikuisilta dickpicejä ja näkevät pornovideoita. Eivät lapset pysty käsittelemään netissä näkemiään asioita ilman, että he kuulevat luotettavilta tahoilta luotettavaa tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta. En usko kenenkään vakavissaan toivovan, että lapsi saa kaiken tietonsa seksuaalisuudesta ja seksistä netistä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus opetukseen, myös seksuaalisuuteen liittyvään.

Mielestäni on selvää, että hallitukselle esitettyä kysymystä puoltavat kansanedustajat eivät oikein tiedä, mistä puhuvat. Tiede ei millään tapaa sodi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta vastaan, päinvastoin. Toisekseen nämä kansanedustajat eivät ymmärrä sukupuolineutraalia kasvatusta. Sukupuolineutraalius huomioidaan lasten kasvatuksessa esimerkiksi antamalla kaikkien lasten leikkiä samoja leikkejä, tai pukeutua kuten haluavat. Sen tavoitteena ei ole poistaa naisia tai miehiä, vaan antaa jokaisen olla sellainen kuin on. Tämä ei ole mitään uutta tai ideologista eikä vaaraksi kenenkään kehitykselle, eikä liity juurikaan Setan vierailuihin kouluissa.

Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvatusta ja tietoa, myös seksuaalisuudesta. Niin taitavat tarvita myös kansanedustajamme.

Piiä Äijö

Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja

Piia Äijö: Alueellamme vallitseva asenneilmapiiri ja homofobia ajavat nuoria muualle

Suomi sai uuden presidentin 1.3.2024. Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston välinen vaalitaisto oli historiallisen tiukka, ja moni suomalainen seurasi tiiviisti vaaleihin liittyviä keskusteluja. Aina ei pysytty ihan asialinjalla, etenkin virallisten vaalipaneelien ulkopuolella keskustelun taso oli usein ala-arvoista. Mediassa, etenkin somessa, keskustelun kantava teema tuntui olevan, voiko homo olla presidentti? Vaalien jälkeen MTV:n kysely paljasti, että 24 %:lle Stubbia äänestäneistä Haaviston seksuaalinen suuntautuminen ratkaisi äänestyspäätöksen.

Presidentinvaalien tulosta on turha tätä enempää spekuloida, mutta vaalien aikaisesta keskustelusta voisimme vielä oppia paljon. Ilmi tulleet asenteet luovat karua kuvaa suomalaisten erilaisuuden pelosta. Pohjanmaalla asenneilmapiiri tuntuu olevan vielä muuta maata rajoittuneempi, ja homofobiaa naamioidaan ”konservatiivisuudeksi” ja ”perinteisten arvojen kannattamiseksi”. No, mielipiteitähän saa olla erilaisia, joten miksi tämä on ongelma?

Siksi, että kun netissä, kahvipöytäkeskusteluissa tai Ilkka-Pohjalaisen haastatteluissa sanotaan, ettei homo kelpaa presidentiksi, ei puhuta vain Haavistosta. Sanoma iskee syvälle jokaiseen seksuaalivähemmistöön kuuluvaan. Suomessa on ja on aina ollut seksuaaliselta suuntautumiseltaan moninaisia ihmisiä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä 8. ja 9. luokkalaisista nuorista 14 %, lukiolaisista 16,9 % ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 12,2 % ilmoitti kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Määrä on suuri, emmekä siis puhu yksittäisistä Helsingin Kalliossa asuvista tyypeistä, vaan ihan meillä täällä Pohjanmaallakin on monenlaista väkeä.

Meille pohjanmaalaisille olisi tärkeää saada myös nämä vähemmistöihin kuuluvat nuoret tuntemaan, että he kuuluvat tänne. Muualla Suomessa jo ymmärretään, että ihmisiä on monenlaisia, eikä kaikkien tarvitse mahtua tiettyyn muottiin. Nuoret, jotka lähtevät  Pohjanmaalta muualle Suomeen opiskelemaan, eivät halua enää palata pohjalaiseen tunkkaiseen ilmapiiriin. Seksuaalivähemmistöön kuuluva voi löytää kaupungista paikan, jossa häntä ei haukuta, kiusata tai hänen pätevyyttään vähätellä, toisin kuin Pohjanmaalla.

Meillä Pohjanmaalla on siis valtavasti töitä omien ennakkoluulojemme kanssa. Maalle kyllä mahtuu monenlaista kulkijaa, eikä kenenkään asia ole arvostella toisia siksi, että joku ei sovi pieneen muottiin ”oikeanlaisesta” pohjalaisesta. Haluammeko todella olla alue, jossa joukkoon hyväksytään vain heterot?

Piia Äijö

Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja

Jenni Kuisti: Eteläpohjalainen liha-ideologia

Tähän mennessä on jo tullut selväksi, että maalaisjärki tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita, mutta silti haluan nyt käyttää sitä sanaa. Pidän itseäni vahvasti maalaisjärkisenä. Asun maaseudulla, olen kasvanut maatilan pihapiirissä, hoitanut monia erilaisia eläimiä ja harventanut kasvimaata kyllästymiseen saakka. 

Maatalous on yksi suurimman arvostukseni saavista aloista. Me tulemme aina tarvitsemaan alan osaamista ja maatalous tulee olemaan suuressa roolissa myös monien ympäristöömme liittyvien haasteiden ratkaisuissa. Näen myös eläimet osana tätä yhtälöä, kuten myös vihreiden maatalouspoliittisessa ohjelmassa nähdään.

Samaan aikaan Provinssin linjauksen kasvipohjaisen ruuan lisäämiseen pyrkivistä toimista ovat järkeviä ja oikeansuuntaisia, eivätkä nämä asiat ole keskenään ristiriidassa. Meillä on laajasti tutkimustuloksia eri näkökulmista siitä, että kasvisten osuutta ruokavaliossa on syytä lisätä. Se ei ole ideologiaa, vaan kylmää faktaa. 

Olen jo vuosia pyrkinyt valitsemaan mahdollisimman usein kasvisvaihtoehdon ja arvostan kaikkea päätöksentekoa, joka tekee siitä helppoa ja kannustavaa. Provinssissa on ensi kesänäkin tarjolla lihaa, mutta sen vaihtaminen välillä vegaaniannokseen saattaisi tehdä hyvää itse kullekin.

MTK:n toiminnanjohtaja Ojaniemi totesi Ilkka-Pohjalaisessa 15.2., että kotimaisen ruokaketjun kanssa tulisi tehdä yhteistyötä, eikä rummuttaa yhtä ideologiaa. En tiedä miksi MTK ja moni muukin tuntuu jatkuvasti unohtavan, että kotimaassamme, lähelläkin, tuotetaan myös paljon kasviksia ja jatkojalostetaan niitä edelleen erilaisiksi tuotteiksi. 

Kun mietin sitä tapaa, jolla mummuni käytti eläintuotteita ja miten suuri osuus ruuasta tuli kasvimaalta  ja metsästä, on nykyinen eläintuotteiden käyttö aikamoista pröystäilyä. Meidän kaikkien terveydelle ja yhteiselle ympäristöllemme on hyvä pyrkiä takaisin lähemmäs mummuni tapoja. Lihansyöntihän on lisääntynyt viime vuosikymmeninä huimaa tahtia. 

Mietinkin vallitseeko meillä sittenkin jonkinlainen liha-ideologia, joka syrjäyttää terveen maalaisjärjen ja tieteellisen tiedon? Kun lihansyönnin vähentäminen tavoitteena mainitaan jossain, iskee ideologian sumentamana pakottava tarve kommentoida somekeskusteluihin ja samaan aikaan syödä vain lisää lihaa. No tämä oli huumoria, mutta juuri niin absurdilta keskustelu välillä vaikuttaa.

Jenni Kuisti

Kuisti toimii valtuutettuna Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja Alajärven kaupunginvaltuustossa

Jenni Kuisti Vaasan vaalipiirin puheenjohtajaksi/ Jenni Kuisti valdes till ordförande för De Gröna i Vasa valkrets

Vaasan vaalipiirin Vihreät ry on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2024 yhteiskuntatieteiden maisterin ja sosiaalityöntekijä  Jenni Kuistin. Kuisti toimii Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa ja kaupunginvaltuutettuna Alajärvellä. 

-Ensi vuonna keskitymme kolmiin vaaleihin: tuemme Pekka Haaviston presidenttiehdokkuutta, kampanjoimme kesäkuussa järjestettävissä eurovaalissa sekä hankimme ehdokkaita vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleihin, jotka järjestetään ensimmäistä kertaa samaan aikaan, Kuisti toteaa.

Piirin puheenjohtajana vuodet 2021-2023  toiminut Lotta Alhonnoro luopuu tehtävästä. Hän jatkaa työtään kaupunginhallituksen jäsenenä Vaasassa ja aluevaltuutettuna Pohjanmaan hyvinvointialueella.

– Olen tutkijana tottunut hakemaan työlleni suurinta mahdollista vaikuttavuutta. Olemme kaudellani uudistaneet toimintaa ja saaneet innostuneita uusia mukaan. Nyt on aika siirtyä eteenpäin myös henkilökohtaisista syistä johtuen. Kun yhden oven sulkee, uusia avautuu, kertoo Alhonnoro.

Ensi vuoden hallitukseen valittiin Tiia Lumilaako, Elina Sahlgren, Heidi Väliaho, Piia Äijö, Marko Perälä, Anni Teerikangas, Minna Roukkio-Taipale, Taavi Horila ja Laura Ala-Kokko. Varajäseninä toimivat Safa Hammad, Topias Lahdensuo, Jami Haavisto, Maria Saita ja Laura Sahlgren.

Pä svenska:

De Gröna i Vasa valkrets har valt Jenni Kuisti, civilingenjör och socialsekreterare, till ny ordförande för 2024. Kuisti är fullmäktigeledamot i Södra Österbottens välfärdsområde samt i Alajärvi stadsfullmäktige.

– Nästa år ska vi fokusera på tre val: vi ska stödja Pekka Haavistos presidentkandidatur, vi ska kampanja i EU-valet som hålls i juni och vi ska värva kandidater till 2025 års kommunal- och välfärdsområdesval, vilka hålls samtidigt för första gången, säger Kuisti.

Lotta Alhonnoro, som varit distriktets ordförande åren 2021-2023, var inte längre tillgänglig för uppdraget. Hon fortsätter sitt arbete som ledamot i Vasa stadsfullmäktige och i Österbottens välfärdsområdes fullmäktige.

Till nästa års styrelse valdes Tiia Lumilaako, Elina Sahlgren, Heidi Väliaho, Piia Äijö, Marko Perälä, Anni Teerikangas, Minna Roukkio-Taipale, Taavi Horila och Laura Ala-Kokko. Ersättare är Safa Hammad, Topias Lahdensuo, Jami Haavisto, Maria Saita och Laura Sahlgren.

Juuli Ojansuu Vaasan vaalipiirin vihreiden toiminnanjohtajaksi

Vaasan vaalipiirin uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu FM Juuli Ojansuu. 

– Odotan innolla paikallisiin vihreisiin toimijoihin tutustumista ja kolmen maakunnan alueella kiertämistä syksyn aikana. Pääsemme heti yhdessä  tukemaan Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa, tekemään eurovaaleja sekä valmistautumaan vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleihin, Ojansuu kertoo.

Ojansuu on työskennellyt Satakunnan Vihreiden toiminnanjohtajana viimeiset neljä vuotta ja ottaa haltuunsa nyt myös Vaasan vaalipiirin alueen. Ennen Vihreitä hän on työskennellyt mm. tuottajana viestintätoimistossa ja tapahtumissa.

– Asuinpaikkani pysyy edelleen Porissa, mutta minua tullaan näkemään säännöllisen usein Vaasan vaalipiirin alueella. Sukuani asuu mm. Etelä-Pohjanmaalla, mistä äitini on aikanaan muuttanut Poriin, eli tämä on oiva tilaisuus nähdä myös heitä samalla useammin, toteaa Ojansuu.

Uuden toiminnanjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi, kun Mikko Jokipii lopetti tehtävässään kesällä. Ojansuu aloitti tehtävässään 1.9.2023.

– Olemme iloisia, että Ojansuu tarttui innolla ehdotukseemme ryhtyä myös Vaasan vaalipiirin toiminnanjohtajaksi. Halusimme tehtävään kokemusta sekä näkemystä, ja sitä nyt todella saamme, kertoo Vaasan vaalipiirin puheenjohtaja Lotta Alhonnoro.

Jätteiden erilliskeräyksen kasvattaminen hyödyttää luontoa usealla tavalla

äteasiat ovat oma lajinsa, ja niiden käsittelyyn on oma lainsäädäntönsä. Jätteiden lajittelun ymmärtämiseksi on hyvä lukea ensin ympäristölakia. Minun ensi kosketukseni ympäristölakiin oli ennen vuoden 2000 muutoksia. Jo silloin luki laissa, että jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti materiana ja vasta toissijaisesti energiana. Tämä on mahdollista vain, jos se huomioidaan jo jätteiden keräyksessä. Eli kerätään erikseen biojäte, metalli, lasi ja muovi. Lisäksi erilliskeräys on tarpeen niille jätteille, jotka vaikeuttavat koko erän hyödyntämistä esim. elohopea, palovaroittimet ja loisteputket. 

Valtakunnallisesti tavoitteena on jätteiden erilliskeräyksen kasvattaminen. Erilliskeräyksen lisäämisestä saadaan hyötyä energian säästönä, maapallon luonnonvarojen tehokkaana hyödyntämisenä sekä kierrätyksen avulla ympäristön likaantumisen ja kaatopaikkojen tarpeen vähenemisenä. Tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä 55% vuonna 2025, 60 % 2030 ja 65% 2035. Pakkausjätteelle (metalli, muovi, pahvi) vastaavat tavoitteet ovat 65% 2025 ja 70% 2035. Lähteenä luvuille Ym.fi. 

Erilliskeräyksissä on meillä Keski-Pohjanmaalla oltu hyvin liikkeellä ainakin biojätteen osalta. Lainsäädännöllä tasataan vaatimuksia ja mahdollisuuksia koko maahan. Jätelakia uusitaan osissa ja seuraavaksi lisätään kunnan järjestämisvastuuta sekä taloyhtiöiltä kerättäviä jätelajeja. Jätehuolto järjestetään Pohjanmaan kuntien alueella Pohjanmaan jätelautakunnan ja viranomaisten kautta Ekoroskin avulla. Jäteyritykset keräävät jätteet Ekoroskin kilpailuttamien alueiden mukaisesti ja toimittavat jätteet Ekoroskille, joka puolestaan toimittaa ne eteenpäin kunkin oikeaan osoitteeseensa. 

Kuntien mahdollisuus onnistua vaatii talouskohtaisen jätteenkeräyksen myös omakotitaloissa. Omakotitaloissa hintaan voi vaikuttaa ottamalla yhteisastia yhdessä naapurin kanssa, tai harventaa tyhjennysväliä. Loput jätelajit saa viedä ilmaiseksi Hyötyjäteasemille ja jotain jätelajeja myös ekopisteille. Pohjanmaan jätelautakunnan viranomaisen yhteystiedot saa nettisivuilta www.ekoso.fi ja tiedotus hoituu Ekoroskin sivun https://www.ekorosk.fi/fi/kotitaloudet/ kautta. Näiltä sivuilta löytyy myös lajitteluohjeet, lomakkeet, ja laskutuksen perustietoja. Huomaathan myös, että paperipussien käyttö biojätteen keräykseen vähentää korotuspainetta biojätteen hintaan. Eli myös omalla toiminnalla voi vaikuttaa jätteenkeräyksen hintaan.

Minna Roukkio-Taipale

Saako työtön tehdä vapaaehtoistyötä?

Työttömyysetuudet ovat vastikkeellisia. Työttömällä on tiettyjä lain vaatimia velvollisuuksia täytettävänä, jotta hänelle myönnetään oikeus työttömyysetuuteen, ja se vaikuttaa myös muihin etuuksiin.

Esimerkkitapauksessa, joka on ollut viime aikoina paljon esillä, henkilö on tehnyt n. kolme vuotta vapaaehtoistyötä järjestössä, joka jakaa noin tuhannelle vähävaraiselle perheelle viikossa hävikkiruokaa.

Henkilö oli samassa työssä palkkatukioikeuden ajan palkallisena, ja palkka oli nettona noin 1 200 € kuukaudessa. Henkilöllä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja hän on ollut työttömänä vuodesta 2015, eli nyt 8 vuotta.

Nyt, siis kolme vuotta myöhemmin, TE-toimisto ja Kela ovat alkaneet periä henkilöltä yli 25 000 € työttömyysetuuksia, koska lain tulkinnan mukaan, henkilö ei ole ollut työmarkkinoiden käytettävissä, koska on työskennellyt vapaaehtoistyössä, josta voisi maksaa palkkaa, koska hänelle lyhyen ajan siitä maksettiin palkkaa.

Henkilöltä on evätty nyt kaikki etuudet, myös asumistuki, ja hän elää n. kahden tuhannen euron säästöillään, ja kun ne loppuvat, hänellä on oikeus hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Huomioita tästä tapauksesta. Työttömän tulot kolmen vuoden aikana, ovat olleet yhteensä reilut 25 000 €, eli alle kymppitonnin työtön saa käteen vuodessa elämiseen, ja sekin on vastikkeellista tuloa. Erikoinen huomio on se, että tätä on jatkunut kolme vuotta, ja jostain syystä viranomaiset nyt vasta hoksasivat puuttua asiaan, ilman että olivat missään vaiheessa asiakkaaltaan asiasta pyytäneet selvitystä näiden vuosien aikana. Tulkinta on, että tämä vapaaehtoistyö lasketaan ilmaiseksi tehdyksi työksi, koska siitä voitaisiin maksaa palkkaa, ja että se työskentely estää henkilöä ottamasta palkkatyötä vastaan.

Järjestössä on työskennellyt yleensä viisi palkkatukioikeutettua palkallista ja 15 vapaaehtoistyöntekijää, eli noin 25 % työn suorittajista on ollut palkallisia, joilla on palkkatukioikeus pitkän työttömyyden tai muiden työllistymistä erityisen paljon hankaloittavien seikkojen takia, ja palkkatyö on ollut määräaikaisella sopimuksella palkkatukioikeuden, eli yleensä vuoden ajan.

TE-palveluiden sivuilla ohjeistetaan näin:

”Vapaaehtois- tai talkootyö ei vaikuta työttömyysturvaasi, jos se on palkatonta ja tavanomaista yleishyödyllistä työtä ja olet valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.

Vapaaehtois- tai talkootyön aikana sinulle tarjotaan työllistymistä edistäviä palveluita ja voit saada työtarjouksia. Vapaaehtois- tai talkootyö ei ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai sovitusta palvelusta tai keskeyttää palvelu.

Kun asioit TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa, suullinen ilmoitus vapaaehtois- tai talkootyön tekemisestä yleensä riittää. TE-toimisto tai kuntakokeilu saattaa lähettää sinulle selvityspyynnön, jonka tavoitteena on selvittää, että kyse on työttömyysturvalain mukaisesta tavanomaisesta yleishyödyllisestä vapaaehtois- tai talkootyöstä.”

”Sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvaan, jos työskentelet palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana.

Voit kuitenkin tehdä vapaaehtoistyötä yleishyödyllisessä yhteisössä, vaikka työ olisi yleisesti työsuhteessa tehtävää, jos se ei kohdistu elinkeinotoimintaan. Tuloverolaissa säädetään erikseen toiminnasta, jota ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana.

Jos talkoo- tai vapaaehtoistyön järjestäjän palveluksessa on satunnaisesti ollut esimerkiksi palkkatuella palkattuja työntekijöitä samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä, kyse ei ole tehtävistä, joita yleisesti tehdään työsuhteessa.

Urheilu- ja kulttuuritapahtumissa ja muissa yleisötapahtumissa voi olla sekä palkattuja työntekijöitä että vapaehtoisia tai talkoolaisia ilman, että kyse on tehtävistä, joita yleisesti tehdään työsuhteessa.”

”Palkkatukityö on normaali työsuhde. Jos jatkat samassa työssä samalla volyymilla, oletko käytettävissä kokoaikatyöhön?”, Uudenmaan TE-toimiston palkkatukitiimin johtava asiantuntija Niko Vähäkuopus pohtii.

Minä pohdin, että miksi henkilön vapaaehtoistyö estäisi olemasta käytettävissä kokoaikatyöhön? Vapaaehtoistyö on nimensä mukaan vapaaehtoista, ja se tarkoittaa sitä, että mitään sitovaa sopimusta ei ole.

Ymmärrän sen, että lain tarkoitus on estää tilanne, jossa työttömäksi ilmoittautunut henkilö, joka hakee, ja saa työttömyysetuutta, työskenteleekin ilmaiseksi tai ns. pimeästi, jossain yrityksessä. Mutta se, että tässä tapauksessa kyse on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon hyväntekeväisyysjärjestö tai -yhdistys on täysin eri asia kuin tavallinen yritys. Tässä ei pitäisi olla mitään erityistä tulkinnan varaa, koska lyhyen palkkatukityöpätkän tekeminen samassa paikassa pitäisi vaikuttaa asiaan millään tavalla. Tällaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä ei ole mahdollista työllistyä palkallisena vakituisesti. Yleensä vain toiminnanjohtaja on vakituisessa palkkasuhteessa, joten ei voida tehdä tulkintaa, että henkilö voisi saada koko ajan palkkaa työstään kuten yrityksessä saisi.

Nykyään puhutaan paljon kansalaisten osallistamisesta, siitä että kansalaiset osallistuvat yhteiskuntaan monin eri tavoin, kaikilla elämän osa-alueilla, jotta heillä olisi parhaat mahdolliset mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja läheisiään koskeviin asioihin, joita yhteiskunta hoitaa. Yhteiskuntahan olemme kaikki me kansalaiset. Kansalaisvaikuttaminen on meidän oikeutemme. Ja vapaaehtoistyö on juuri sitä.

Tutkitusti ja myös kokemusperäisesti, vapaaehtoistyö aktivoi ihmisiä, ja ennalta ehkäisee syrjäytymistä, pitää yllä ja parantaa mielenterveyttä, mutta myös fyysistä terveyttä, pitää yllä ja parantaa myös ammattitaitoa ja työkykyä. Ja nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita myös työttömän työllistymisen kannalta, eli ei mitään pikkujuttuja. Syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle todella suuria summia, joten voisi olettaa, että vapaaehtoistyöhön ja muuhun kansalaistoimintaan ennemminkin kannustettaisiin nimenomaan työttömiä.

Kyseinen tapaus on viranomaisten käsiteltävänä, koska on lain mukaan mahdollista, että näitä työttömyysetuuksia ei tarvitse maksaa takaisin. Mutta sen ajan, kun asia on käsittelyssä, tämä henkilö roikkuu löysässä hirressä, entistä köyhempänä, ja miettien, että mitä jos niskaan putoaa kolmen vuoden tulojen suuruinen velka maksettavaksi, niin että todennäköisesti seuraavat 15 vuotta joutuu olemaan ulosoton asiakkaana.

Tämä on yksi niistä työttömiä ja vähävaraisia koskevista asioista, joiden järkeistämisen eteen teen työtä.

Johanna Laakso
Eduskuntavaaliehdokas, toiminnanjohtaja

Kuka puhuisi kulttuurista?

Tähän asti tuntui siltä, että koko aihetta on vältelty näissä vaaleissa. Aloin pohtimaan aihetta viikko sitten, ja kuin lahjana tipahti syliin kommentti kulttuurista luksuksena.

Miten kulttuuri voi olla luksusta? Onko niin, että vain osalla kansalaisista on oikeus tai saavutettavuus kulttuuriin, joka on maamme peruskiviä? Ajatus itsenäisestä Suomesta on syntynyt kulttuuripiireissä. Taiteilijoiden keskusteluissa syntynyt ajatus suomalaisuudesta synnytti vyöryn, joka johti kansallistunteen syntymiseen ja lopulta maamme itsenäisyyteen. Mitä me olisimme ilman kulttuuria?

Alle prosentti bkt:stä menee kulttuuriin, eikä se ole vain menoerä, koska se myös tuottaa reilusti enemmän kuin mitä se ottaa.

Kulttuurin rahoittaminen on myös työllisyyttä tulonsiirron kautta, esimerkkinä vaikka teatterit. Ne saavat valtionosuuksia, joilla työllistävät henkilökuntaa. Näytöksillä he antavat taidetta ja viihdettä kuntalaisille. Kuntalaiset taas kuluttavat varojaan, jolloin syntyy lisää työllisyyttä. Ravintolat, taksimatkat ehkä jopa vaateliikkeet saavat osansa. Joskus myös hotellit saavat majoittujia. Kuntalainen joka kuluttaa kulttuuripalvelua saa elämyksen, joka auttaa jaksamaan arjessa ja on siten tuottavampi työntekijä. Kulttuuri siis synnyttää hyvin erilaisia tulovirtoja hyvin erilaisille tahoille.

Oma aiheensa olisi kulttuurin terveysvaikutukset: tämä näkyy inhimillisellä tasolla mutta myös säästöinä, kun terveyspalveluita kulutetaan vähemmän. Hyvinvoiva ihminen myös antaa yhteiskunnalle takaisinpäin enemmän.

Kulttuuri on teollisuutta. Miksi tätä ei nähdä vieläkään? Suomesta viedään maailmalle teollisuustuotetta nimeltä kulttuuri. Se on elokuvien, televisiosarjojen ja musiikin muodossa. Se on maalauksia ja tanssia, sekä montaa muuta muotoa. Vienti tuo tuloja ja synnyttää työpaikkoja.

Miten se voisi olla luksusta, kun se leikkaa läpi jokaisen ihmisen elämänkaaren, lapsuudesta alkaen? Kulttuuri kouluttaa ja se kasvattaa, se hoitaa ja kuntouttaa, se kertoo historiaa ja selittää keitä me olemme. Se on työpaikkoja sekä viihdettä. Se on monimuotoista.

Korona-aikana koko kulttuuri ja tapahtuma-ala heitettiin bussin alle. Rakennettiin kiireessä mekanismeja, jotka eivät toimineet. Valtionhallinnon tasolla ei tunnettu alan rakenteita. Ei ymmärretty alan olevan täynnä keikkatyöläisiä ja mikroyrittäjiä, pientahoja jotka ovat riippuvaisia yleisöstä. Freelancereiden kohtalo oli karu. Hyvinä aikoina emme huomaa ja huomioi heitä, mutta taatusti nautimme heidän työn hedelmistä. Huonoina aikoina heitetään bussin alle.

Jatkossa perustulo ratkaisisi seuraavan kriisin tai pandemian aikana monta ongelmaa jotka nyt kohdattiin.

En osaa antaa yhdellekään puolueelle hyvää arvosanaa siitä, miten kulttuurialaa kohdeltiin. Kun puolueet pitävät puoluekokouksiaan, siellä on töissä jokunen tapahtuma-alan ammattilainen tavalla tai toisella rakentamassa ja avustamassa. Kun turuilla ja toreilla pidetään puheita, joku sen äänentoiston hoitaa. Ammattilaisten osaamisella tapahtuma sujuu ja yleisö saa nauttia.

Me eletään kulttuurista ja kulttuurille lapsesta alkaen. Mitä me oikeasti olisimme, jos meiltä otetaan pois kulttuuri? Ei olisi kirjastoja, ei kirjallisuutta. Maailma ilman musiikkia tai taidemaalauksia? Ei olisi teatteria eikä elokuvia. Minkä vuoksi me rakentaisimme maatamme?

Kulttuuri on elinehto.

Marko Perälä, muusikko
Eduskuntavaaliehdokas

P.S. Tervetuloa keskustelemaan kulttuurin tukemisesta ja arvostuksesta ensi viikolla järjestettävään keskustelutilaisuuteen Seinäjoen Still Standing -baariin, jossa mukana KULTA ry:n PJ Rosa Meriläinen sekä kulttuurivihreät ry:n hallituksen jäsen Anni Teerikangas (myös eduskuntavaaliehdokkaana!)