Vihreät haluavat pohjalaismaakunnat eturintamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa

IMG_7906

Pohjalaismaakunnilla on loistava mahdollisuus olla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisen edelläkävijä Suomessa. Tavoitteiden täyttäminen myös hyödyttää maakuntien taloutta, sillä ilmastopäästöjä ja muita ympäristöhaittoja vähentävän teknologian kysyntä kasvaa nopeasti. Tämä on suuri mahdollisuus alueemme elinkeinoelämälle tuottaa niitä ratkaisuja, joita koko maailma tarvitsee.

Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen hallituksen tarjoamilla toimilla. Meidän tulee vahvistaa ja suojella metsien ja soiden hiilinieluja sekä edistää luopumista fossiilisista polttoaineista. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii uskallusta muuttaa talouden rakenteita, ja sitä on Vaasan vaalipiirin alueella jo nähty. Esimerkkeinä alueellamme ovat vaikkapa lukuisat tuulivoimahankkeet, kasvava kiinnostus biokaasuun, maalämmön nopea yleistyminen, Vaasan kukoistava cleantech-sektori ja kahden maakunnan alueelle syntymässä oleva akkuklusteri.

Alueellamme on jo nyt paljon ilmastotyöpaikkoja, mutta niiden määrä voidaan moninkertaistaa. Tutkimusten mukaan uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä työllistäisi enemmän kuin nykyinen fossiilitalous. Työpaikkoja syntyy teollisuuden, palveluiden ja maatalouden aloille. Alueemme yliopistoille että ammattikorkeakouluille tämä tarjoaa mahdollisuuksia. Lisäämällä satsauksia puhtaan energian koulutukseen turvaamme elinvoimaisen tulevaisuuden.

Vihreät tahtovat tehdä maataloudesta ilmaston kannalta kestävämpää. Haluamme hyödyntää maakuntiemme suuret mahdollisuudet ruuantuotannon ilmastovaikutusten vähentämisessä, esimerkiksi lisäämällä kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa ja jalostusta.

Ministeri Grahn-Laasonen löysi tukea seuraavalle perheleikkaukselle?

Ilkka-lehti huusi etusivullaan tänään 18.11. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan lapsi kannattaa viedä päivähoitoon mahdollisimman varhain. Tutkimuksen mukaan varhain päivähoidon aloittaneilla lapsilla on paremmat mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen. Uutisesta innostuneena kulttuuri- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa oitis leikata kotihoidontukikuukausia?

Tuntuu, että jälleen unohtuu ne useat arviot siitä, jossa turvallinen koti on lapselle paras ympäristö jopa viisivuotiaaksi asti. Pitäisi myös huomioida, että jokainen lapsi ja perhe on erilaisia. Toisille lapsille päivähoito voi olla hyvä jo pienestä kun taas toisten on hyvä olla kotona pidempään. Nyt halutaan jälleen laittaa kaikki lapset samaan muottiin. Tutkimuksesta erikoisen tekee se, että tutkittavat ovat olleet 1989-1990 syntyneitä lapsia. Nämä lapset ovat olleet päiväkoti-iässä suurtyöttömyyden aikaan. Olisiko mahdollista, että lapset jotka tuolloin on aikaisemmin tarhaan viety, ovat olleet niitä onnellisia, joiden vanhemmat ovat olleet töissä? Tämän ikäisten vanhempien omalla sosiaalisella asemalla ja koulutuksella on ollut suurempi merkitys jälkipolven kouluttautumisessa.

Vaikka perhetukia tulisi uusia niin, että ne jakautuisivat tasaisemmin äidin ja isän kesken, on suora leikkaus useiden perheiden ja etenkin lasten kannalta erittäin huono vaihtoehto. Perheellä pitäisi antaa mahdollisuus olla lapsen kanssa kotona pidempäänkin, ilman että tippuu kokonaan yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. Vain perhe voi tietää varmasti mikä järjestely on parasta pienen lapsen kanssa.

Tutkimus korostaa, että lapsi kannattaisi viedä päiväkotiin viimeistään kolmevuotiaana. Hakeeko Granh-Laasosen kokoomus siis tästä yksittäisestä tutkimuksesta syyn perhetukien nopeaan leikkaukseen? Kokoomus saa ehkä vahvistettua jälleen omaa ideologiaansa, jossa ihminen on arvokas vain mitä enemmän hänestä saadaan tuotettua irti. Raha on ratkaiseva tekijä lapsissakin. Ei ihmisten, perheiden ja lasten hyvinvointi.

P.S Miksi muuten kokoomus olisi nyt kiinnostunut siitä, että useampi hakeutuisi korkeasti koulutetuksi, kun tähän asti koulutusta on vain leikattu, jolloin yhä useampi, etenkin pienempituloisista hakeutuu alemman asteen koulutuksiin tai jää koko koulutuksen ulkopuolelle.

P.P.S Hallitukselta on tänään tullut myös viestiä , että työtön joutuisi jatkossa tekemään vapaaehtoistyötä sosiaaliturvaa saadakseen. Näin työttömät pienten lasten äidit ja isät saadaan siis myös nopeasti takaisin työn ääreen? Päivähoitoon työttömän lapsella ei tietysti silti taida olla oikeutta vaikka työttömyysturvaa saadakseen pitäisi tehdä töitä?

Tuomas Ojajärvi,
Etelä-Pohjanmaan Vihreät
puheenjohtaja

944965_10153773853367978_5303778087086241946_n

Tytöistä ja pojista

alhonnoro_lotta_0133

Käsi ylös, kuinka moni tiesi, että miehillä on naisia parempi avaruudellinen hahmottamiskyky? Että miehet luontaisesti hahmottavat paremmin tilaa, ja siksi monet matematiikan tehtävätkin sujuvat paremmin. Vaan näinpä ei välttämättä olekaan. Uuden tutkimuksen mukaan tieto perustuukin stereotypioihin. Naiset luulevat olevansa huonoja avaruudellisessa hahmottamisessa, ja alisuoriutuvat testeissä.

Tästä samasta asiasta on kyse nyt kohua herättäneessä Opetushallituksen tasa-arvo ohjeistuksessa. Media ja sopiva määrä populisteja tulkitsi asian niin, että tytöt eivät saa enää olla tyttöjä ja pojat poikia. Tästä ei tietenkään ole kysymys, mutta tärkeä asia uhkaa jäädä huomaamatta poteroiden kaivuun lomassa.

Stereotypiat, myös sukupuoleen liittyvät, ohjaavat joskus yllättävän paljon elämäämme ja valintojamme. Jos naiset luulevat etteivät ole hyviä teknisillä aloilla ja matematiikassa he luultavasti hakeutua työskentelemään täysin eri aloille. Niille aloille joilla ajattelevat luontaisesti olevansa hyviä, kuten sosiaalialalle. Esimerkiksi avaruudellista hahmotuskykyä mittaavassa tutkimuksessa naiset pärjäsivät, kun tutkimusasetelmaa muutettiin niin, että tutkimuksesta tehtiin ihmisläheisempi, ja hahmotustehtävissä pyydettiin tarkastelemaan tiloja esimerkiksi ihmisten näkökulmasta.

Stereotypioilla on valtava vaikutus ihmisiin, ja niitä kannattaa purkaa. Tähän tarttuu myös opetushallituksen ohjeistus. Marja ei ole hyvä kirjoittamaan koska on tyttö, eikä Mikko matematiikassa koska on poika. Kuten tutkimus toteaa, naiset ja miehet näyttävät olevan yhtä hyviä avaruudellisessa hahmottamisessa. Minä haluan, että jokainen lapsi uskoo omiin mahdollisuuksiinsa sukupuolesta riippumatta. Siksi opetushallituksen ohjeistus tulee tarpeeseen.

Lotta Alhonnoro

Vaasanseudun Vihreät puheenjohtaja

Ovatko normaalit kauppasuhteet rangaistus?

299298_411359238926853_577018447_n

Briteissä järjestettiin juhannuksen tietämissä silloisen pääministeri Cameronin henkilökohtainen pelastusoperaatio, joka meni järjestäjänsä tahdon vastaisesti, kun EU-eroa kannattanut kansanosa voitti neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Britit eivät ole tehneet vielä elettäkään varsinaisen erohakemuksen toimittamisen suuntaan, mitä nyt uuteen kabinettiin on haalittu EU-kriittistä ainesta. Hakemuksen viivästymisen toisaalta ymmärtää, koska kukaan ei ollut valmistautunut eroon EU:sta, ehkä vähiten sitä ajaneet populistipoliitikot. Nyt brittien on siis neuvoteltava kahden väliset kauppasuhteet ja muut sopimukset muiden maiden kuin unionimaiden kanssa ja neuvotella myös uusi sopimus Euroopan Unionin kanssa.

Julkisuudessa on esiintynyt jokunen poliitikko, jotka ovat olleet sitä mieltä, että brittejä ei saa ”rankaista” tekemästään valinnasta. Näitä ovat olleet mm. ulkoministeri Soini (ps) ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok). Tuskin EU alkaa brittejä rankaisemaan millään muodoin mutta sopimusta tehdessä eräitä asioita ei voi ohittaa. Ensimmäisenä tietenkin se periaate, että sopimuksesta ei voi tulla yhtä hyvä tai parempi kuin jäsenyys EU:ssa olisi.

Populistien kampanjan selkein sanoma oli EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta vastaan. EU:ssa rajat on voitava ylittää paitsi raha ja tavara, myös ihmiset. Brexit-kampanja keskittyi varsinaisesti ulkomaisen työvoiman estämiseen saapumasta tekemään kuvitteellisesti briteille kuuluvia töitä. Mitä mahdollinen ero sitten vaikuttaa vaikkapa turismiin tai opiskeluun brittien maineikkaissa yliopistoissa. Sitä ei kukaan osaa vielä kertoa.

Joka tapauksessa uskon EU:n vaativan jonkinlaisen vapaan liikkuvuuden pykälän tulevaan sopimukseen. Ei voi olla vapauksia finanssi- ja hyödykemarkkinoilla ilman jonkin kaltaista sitoutumista EU-kansalaisten vapaaseen liikkumiseen.

Mitä tulee britti-populistien toiseen pääargumenttiin ylenmääräisistä direktiiveistä, joita EU suoltaa, on siihen todettava, että voi sitä tosissaan yrittää eurooppalaisille markkinoille ilman, että noudattaa noita lähinnä kansainvälisen kaupan mahdollistavia määräyksiä tuotteiden laadusta ja sisällöstä. Yhteiset säännöt takaavat koko Euroopan laajuiset markkinat ja ilman niiden noudattamista on pysyttävä kotimarkkinoilla.

Brittien tilanne brexitin jälkeen muistuttanee varsin paljon Norjan nykyistä asemaa suhteessa EU:in. Se maksaa melkein varsinaisen jäsenmaksun verran Unionille, jotta saa toimia sisämarkkinoilla ja joutuu ottamaan käyttöön suuren osan direktiiveistä, ilman, että voi niiden säätämiseen paljonkaan vaikuttaa. Sellaiselta näyttää todennäköisesti siis brittien tulevaisuus, jos he koskaan pääsevät siihen pisteeseen, että oikeasti hakevat eroa Euroopan Unionista.

Juha Ossi

Hallitus hakkaa päätään 90-luvun laman tahtiin

944965_10153773853367978_5303778087086241946_n

Hallitus tuntuu jatkavan pään seinään hakkaamista yrityksissään parantaa työllisyyttä. Vaihtoehtoja on, mutta hallitus kiertää samoja vanhoja ympyröitä löytämättä minkäännäköistä uutta konstia. Hallitus elää liiaksi vanhaa teollista aikaa, eikä edelleenkään ymmärrä työn luonteen suurta muutosta. Tämän hallituksen tarkoitus oli myös leikkauksilla tehostaa julkista sektoria ja sen menoja, mutta ainut mitä hallitus on saanut aikaan on valtion verotulojen huima lasku, jolloin se pääsee leikkaamaan lisää.

Missä hallituksen työllisyyden parantaminen sitten menee vikaan?

  1. Keskusta haluaa jatkaa yritysverotuksen keventämistä nyt investointivarauksena. Edellisetkään yritysten verohelpotukset eivät ole tepsineet vaan säästöt ovat valuneet sijoittajille. Investointivarauksesta on huonot kokemukset jo 90-luvulta. Myös yhteisöveron alentamisesta on jälleen keskusteltu. Onneksi jopa kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Orpo on sitä mieltä, että kasvun ja työllisyyden kannalta tämä ei ole se ongelma. Suomen yhteisöveroprosentti on jo EU:n keskitason alapuolella ja pienempi kuin muilla Pohjoismailla.
  1. Yhtenä työllisyyden parantamisen keinona on esitetty varainsiirtoveron poistoa. Hallituksen mielestä muuttaminen työn perässä on kiinni siitä, että asunnon myynnistä joutuu maksamaan veroa. Esimerkiksi 300 000€ asunto-osakkeesta vero on 6000€. Vero ei siis taida olla se todellinen syys ihmisille muuttaa työn perässä vaan syy on useimmilla esimerkiksi perhe- ystävyys ja muissa sosiaalisissa suhteissa kotipaikkakunnalla. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan muuttaminen vaikuttaa vahvasti etenkin lapsiin ja nuoriin. Varainsiirtoveron poistosta koituisi laskelmien mukaan jälleen useiden satojen miljoonien verovaje valtion budjettiin. Tätä vajetta paikattaisiin todennäköisesti jälleen uusilla lisäleikkauksilla.
  1. Etuudet ovat olleet hallituksen hampaissa alusta alkaen kun on puhuttu työllisyyden parantamisesta. Hallituksen mukaan liian hyvät sosiaalietuudet passivoivat. Hallitus onkin nyt esittänyt tuntuvia kiristyksiä työttömyysetuuksiin ja ansiosidonnaiseen. Kiristysten on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9000 henkilötyövuodella. Sääliksi tosin käy niitä loppuja satojatuhansia työttömiä, jotka joutuvat kärsimään taloudellisesti leikkauksista, joille ei voi itse mitään töiden puuttuessa. Isoin ongelma työttömistä puhuttaessa on se, että työttömät niputetaan kaikki samanlaisiksi. Jokainen työtön on kuitenkin erilainen ja jokaisella työttömällä on erilaiset tarpeet erilaisine elämäntilanteineen. Hallitus tykkää puhua kannustinloukkujen purkamisesta, jolloin työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin jouten olo. Valitettavasti hallituksen keinoissa tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että kun etuuksia kiristetään tarpeeksi on mikä tahansa pienipalkkainen työ kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Suurimmalle osalle työttömistä tämä tarkoittaa suuria taloudellisia vaikeuksia, joilta hallitus haluaa sulkea silmänsä.

Mitä sitten hallituksen pitäisi tehdä?

  1. Kannustinloukkuja tulisi purkaa lisää siten, että työtön pystyisi helpommin tekemään 300-500€ töitä ilman monimutkaista paperinpyöritystä. Tämä tulisi koskettaa niin palkkatyötä kuin itse laskutettuakin työtä. Nyt pienien töiden tekeminen onnistuu vain lähinnä palkkatyönä, joka hidastuttaa etuuksien saamista. Työn laskuttaminen esimerkiksi osuuskunnan kautta lyö liian helposti yrittäjästatuksen työttömän kouraan. Sama koskee myös freelancer toimintaa
  1. Hallituksen tulisi keskittyä vielä enemmän PK-sektorille ja mahdollistaa näiden yritysten työllisyyden helpottamista, mutta ennen kaikkea hallituksen tulee parantaa itsensätyöllistäjien mahdollisuuksia yritystaipaleen alussa ja parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Yksinyrittäjän toimeentulo tulisi varmistaa alkuvaiheessa paremmin starttirahaa suurentamalla ja suuntaamalla esimerkiksi nyt menestyville yrityksille myönnettävät yritystuet yksinyrittäjien rahoitukseen.
  1. Yritysten, sijoittajien kuin julkisen puolen johdonkin on osallistuttava huomattavasti paremmin säästöihin. Julkisen puolen leikkaukset eivät voi koskettaa vain alempia tekijäportaita vaan leikkauksia täytyy kohdentaa myös johdon palkkoihin ja palkkioihin. Yksityisellä puolella yritysten yhteiskuntavastuuta pitää lisätä. Yrityksen tulosta ei voi viime kädessä parantaa työntekijöitä vähentämällä vaan vastuuta pitää olla myös sijoittajilla. Leikkaukset pitää kohdentaa myös yritysjohdon ja yritysten  hallitusten palkkioihin.
  1. Hallituksen tulee selvittää huomattavasti paremmin päätöstensä kokonaisvaikutukset paljon pidemmällä aika välillä. 90-luvun laman aikaisten leikkaus- ja säästöpäätösten takia syntyneitä hyvinvointiongelmia maksetaan yhä. Nämä edellisen laman ongelmat syntyivät keskusta-, kokoomusjohtoisen hallituksen ansiosta. Yli 20 vuotta myöhemmin samojen puolueiden metodit eivät ole muuttuneet mihinkään vaan edelleen tehdään samat virheet. Luulisi, että puolueissa olisi opittu jotain näin pitkällä aikavälillä, mutta minkäänlaista muutosta nämä kaksi puoluetta eivät tarjoa talouden ongelmien parantamiseksi.

Tuomas Ojajärvi
Puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Vihreät
Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen

Linkkejä:

Valtiovarainministeri Orpo HS:lle: Yhteisövero ei ole kasvun este: http://www.hs.fi/kotimaa/a1470628977621

Tutkimus: Jatkuva muuttaminen lapsena ja nuorena lisää juurettomuutta ja erilaisia hankaluuksia: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_jatkuva_muuttaminen_lapsena_ja_nuorena_lisaa_juurettomuutta_ja_erilaisia_hankaluuksia/9080460

Etuudet hupenevat – näin hallitus leikkaa työttömyysturvaa: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921815508_uu.shtml

Nyt selvisi 1990-luvun leikkausten hinta: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2933472-nyt-selvisi-1990-luvun-leikkausten-hinta

 

 

Työttömäksi jäävät eriarvoisessa asemassa

944965_10153773853367978_5303778087086241946_n

Eilen Suomessa saatiin jälleen kylmää kyytiä irtisanomisuutisissa, kun Microsoft ilmoitti lopettavansa matkapuhelintoimintansa ja lähes 2000 ihmistä jää työttömäksi. Microsoft lupasi tukea työttömäksi jääviä. Myös valtiovalta ehti kommentoida suurirtisanomisia nopeasti ja ilmoitti auttavansa työttömäksi jääviä. Samanlaisia suurirtisanomisia on saatu jo useita vuosia, mutta aina ei valtiovalta ole auttamassa.

Erikoista tästä valtiovallan avun tarjoamisesta tekee se, että apu kohdistuu useimmiten yritysmaailman työntekijöihin. Etenkään julkisenpuolen työntekijöiden irtisanomisissa ei apua valtiolta juuri tarjota. Koulutusleikkauksien takia suuriin irtisanomisiin joutuneiden yliopistojen väki ei esimerkiksi tällaisesta avusta nauti. Monille teknologia-alan työntekijöillä on myös luvassa eropaketti, joten täysin tyhjän päälle työtön ei aivan heti jää. Harvemmin kuitenkaan olen kuullut tällaisesta eropaketista nauttivan tavallisen duunarin tai julkisenpuolen työntekijän. Hyvä, kun lomapäivät saa edes rahana. Monet joutuvat nekin vielä pitämään ennen työttömyyttä. Työttömät nähdäänkin hyvin eriarvoisessa asemassa siis jo työttömäksi jäädessään ja tämä valtiovallan apu koskee hyvin pientä osaa työttömäksi jäävistä. Suurin osa saa yrittää pärjätä työttömyyden kanssa itse.

On hienoa, että valtiovalta tulee apuun suurirtisanomisissa, mutta sama apu pitäisi koskea ihan kaikkia työttömäksi jääneitä. Miksi vain toisia autetaan, mutta toisia ei? Miksi teknologia- tai paperiteollisuuden tehdessä suurirtisanomisia valtiovalta on apua tarjoamassa, mutta koulutuspuolen irtisanomisissa ei?

Henkilökohtaisesti olen jäänyt neljä kertaa elämäni aikana työttömäksi, niin yksityisestä yrityksestä kuin julkiseltakin puolelta. Itse en ole saanut minkäännäköistä avuntarjontaa mistään suunnalta. Se, että esimies toteaa, että ”koita nyt hakea jostain töitä” tai ”laita toiminimi pystyyn”, ei valitettavasti ole avun tarjontaa.  Minäkin olisin toivonut mahdollisimman paljon apua joka kerta työttömäksi jäädessäni. Miksi siis minä en kuulu apua tarvitseviin?

Tuomas Ojajärvi

Puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Vihreät

Onko SOTE:sta sittenkään ratkaisuksi nykyisen järjestelmän heikkouksiin?

299298_411359238926853_577018447_nKolmen ässän hallitus pusersi ulos ehdotuksensa uudeksi sote-ratkaisuksi. Tosin sote olikin matkan varrella muuttunut painopisteeltään enemmänkin maakuntauudistukseksi.

Sotesta on keskusteltu jo pitkään ja asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että sote-alueiksi olisi saatava jokin määrä, joka on korkeintaan näissä lausunnoissa ollut 12. Nyt siis jokaisesta maakunnasta tulee ns. itsehallintoalue eli uusi väliportaan hallinto: maakunta.

ITSEHALLINTOA?

Sinänsä demokratian lisääminen paikallistasolla on erittäin tervetullutta. Alueet voivat päättää itsenäisesti tekemisistään omien vahvuuksiensa mukaisesti. Mutta onko asia todella näin? Osana ratkaisua luodaan maakuntien yläpuolelle hallintokaavioon viiden ”miljoonapiirin” himmeli, joka päättää investoinneista. Maakunnilla on siis ainoastaan käyttöbudjetti, ilman mahdollisuutta ottaa lainaa vaikkapa terveyskeskuksen peruskorjaamiseen. Ja mistä tulevat nuokin määrärahat? No suoraan valtiolta. Tunnettuahan on, että rahakirstun haltijalla on juurikin valta siihen mitä tehdään. Maakunnat jäävät siis ilman verotusoikeutta ja siten ilman valtaa?

RAHOITUS?

Kuntien tilanne tulee olemaan mielenkiintoinen. Osana sovittua on SSS-hallitus luvannut, että sen ollessa vallassa eivät verot tule nousemaan. Soten rahoitus tulee siis suoraan valtion budjetista eli kuntien veroäyriä on vastaavasti laskettava. Tässä on vain se ongelma, että kunnat ovat Suomessa itsenäisiä toimijoita, jotka määräävät itse veroistaan. Millähän määräysvallalla hallitus aikoo veronmääräyksen toteuttaa ilman verojen kiristymistä? Kuntien budjeteista katoaa noin puolet. Toivottavasti maakunnille siirtyvästä omaisuudesta saadaan kunnon korvaus, jotta siihen otetut lainat saadaan maksuun, kun verotulot pienenevät. Tai että maakunta ottaa velat kontolleen.

VAPAUS?

Sopimukseen on leivottu Kokoomuksen halusta ns. valinnanvapaus. Sen on tarkoitus antaa asiakkaalle oikeus valita toimija, jolta palvelunsa haluaa. Todennäköisemmin se antaa valinnanvapauden hoiva-alan yhtiöille poimia rusinat pullasta. Maakunnat ovat niin pieniä yksiköitä, että niiden välille muodostuu välttämättä eriarvoisuutta valinnanmahdollisuuksissa, vaikka koko sote-uudistuksen tarkoituksena oli tasa-arvoisen ja tasalaatuisen hoidon takaaminen koko Suomessa. Voin kuvitella, että Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa löytyy yhtiöitä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan kokonaisvastuun hoidettavakseen, mutta vaikkapa Kainuussa voi olla vaikeampaa tehdä tulosta samalla laatutasolla. Itse en luota maakuntien tai edes miljoonapiirien kykyyn pyytää kansainvälisiltä toimijoilta sellaisia tarjouksia, joista jäisi jotain pois. Joka tapauksessa, jos toiminnasta vastaa ulkomainen yhtiö, on siitä tulevalla lisäarvolla tapana valua sellaisenaan ulkomaisille tileille. Se ei voi olla kansalaisten perustarpeiden tyydyttämisen hinta, kun vaihtoehtojakin on.

SÄÄSTÖ?

Sote-uudistuksen tarkoituksena on vähentää menoja noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Siirtymävaiheessa ei säästöjä tietenkään voi odottaa tulevan, vaan muutos tulee maksamaan maltaita. Myös tulevat säästöt on asetettu kyseenalaisiksi. Sen sijaan odotetaan potilasmaksujen nousevan.

TYÖNTEKIJÄT?

Kyseessä on maamme suurin hallintouudistus ikinä. Sadat tuhannet työntekijät siirtyvät toisen työnantajan palvelukseen em. omaisuudensiirtojen lisäksi. Maakunnat luodaan tyhjästä eli niille on sorvattava uudet sopimukset työnantajien ja työntekijöiden välille. Osa työntekijöistä tulee olemaan ”maakuntavirkamiehiä”. Tämä osuus on se soten tilaajaosa, maakuntien kehittäjät ja muut valtion hallinnosta ja maakunnista siirtyvät. Näiden osalta asia on varsin selkeä: kunta- ja valtion sopimusten tapainen virkaehtosopimus tehdään ja palkat harmonisoidaan. En sano, että se tulee olemaan helppoa, mutta helpompaa kyllä kuin mitä varsinaisten sote-suorittajien asema. Hehän siirtyvät muodostettaviin yhtiöihin ”vanhoina työntekijöinä” liikkeenluovutuksen periaatteilla. Yhtiöillä vaan ei ole mitään velvollisuutta noudattaa mitään virkaehtosopimusta vaan siellä ollaan yksityisten sopimusten mukaisessa järjestyksessä. Tästä järjestelystä tulee mielenkiintoista, varsinkin, kun hallitus on jo tulehduttanut välinsä ammattiyhdistysliikkeeseen.

Kaiken edellä kuvatun ja muun ratkaisemiseksi on asetettu aikaraja: tämän hallituksen valtakausi. Kaiken on oltava lainsäädäntöä myöten valmista vuodenvaihteeseen 2018-19, jolloin uuden organisaation pitäisi aloittaa toimintansa. Aikataulu on tiukka ja se edellyttää, että lainsäädäntö on saatava lausunnolle jo tämän vuoden aikana.

Juha Ossi

Kirjoittaja on valtion virkamies ELY-keskuksessa, jonka tehtävät siirtyvät maakunnalle. Kirjoittaja toimii työpaikkansa luottamusmiehenä ja on mukana henkilöstön edustajana Pohjanmaan maakunnan asettamassa työryhmässä, joka pohtii itsehallintoalueuudistusta.

Leikkaamalla opintotukea leikkaamme toivoa

11807271_1627367640852928_1271544651905206327_oJos joskus on elämässäni rahat olleet tiukalla ja jokaiset sentit laskettu, on se ollut opiskeluaikoina. Jotenkin ihmeen kaupalla selvisin pelkällä opintotuella ottamatta jenin latia lainaa, vaikka se tarkoittikin, ettei raha usein riittänyt edes kouluruokailuun. Tyypillinen opintotukea edeltävän viikon ruokailu koostuikin lähinnä keitetystä makaronista ja ketsupista.

Tuokaan vähä ei olisi ollut mahdollista ilman satunnaisia rahallisia avustuksia vanhemmiltani ja osalleni sattunutta todella edullista asuntoa. Moni ei ole yhtä onnekas kuin minä.

Tämän vuoksi ei olekaan ihme, että opintotuen korotukset – tai edes sen sitominen indeksiin – ovat perinteinen opiskelijajärjestöjen vaatimus. Eduskuntavaalien alla puolueet kilvan allekirjoittivat koulutuslupauksia, joita on alle vuoden aikana ehditty rikkoa ennätystahdilla.

Uusimpana tempauksena opintotuki halutaan leikata ja pakottaa opiskelijat elämään lainalla. Tuntuukin siltä, että hallitus toteuttaa tasa-arvoista yhteiskuntaa sillä, että mahdollisimman moneen sattuisi ja lujaa.

On todella halpamaista perustella leikkauksia sillä, että on väärin jättää valtionlaina jälkipolvien maksettavaksi, jos keinot siihen ovat tuon lainan siirtäminen yksityiseksi velaksi. Kun ensin on luotu kriisitietoisuus ja toisteltu mantraa, ettei Suomi tule toimeen syömävelalla, on varsin ymmärrettävää mikseivät opiskelijat ihan hirveän tohkeissaan ole opintolainaa itselleen haalimassa.

Tällainen ajattelutapa opiskeluiden rahoittamiseen lainarahalla on perintöä ajalta, jolloin korkeakoulutus oli takuuvarma lippu hyväpalkkaiseen työelämään. Tällaista taustaa vasten opintolainan ottaminen tuntuukin järkevämmältä. Se oli investointi. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Vaikka korkeakoulutettujen työllistymisen vaikeutta välillä hieman liioitellaankin, on työnsaanti monilla aloilla epävarma. Jos näkyvissä ei ole varmuutta työpaikasta, järkevä ihminen ei silloin ota riskiä isosta lainasta.

Moni rahoittaakin opiskelunsa mieluummin tekemällä erilaisia silpputöitä opiskeluiden yhteydessä. Jostain syystä sitä ei haluta tukea, vaikka parhaimmillaan työnteko tukee opintoja antamalla taskurahan lisäksi työkokemusta ja verkostoja. Sen sijaan tätä estetään tulorajoin, joiden ylittäminen voi tulla kalliiksi. Itsekin aikanaan laskeskelin vuosituloni väärin, jonka takia jouduin maksamaan opintotukia takaisin korkojen kera. Nettona olisin tienannut enemmän, jos olisin muutaman työpäivän sijaan pelannut kotona Civilizationia.

Yhteiskuntamme yksilökeskeinen ajattelu on johtanut siihen, että moni näkee opiskelun lähinnä henkilökohtaisena investointina. Kuitenkin silloin jää näkemättä paljon tärkeämpi taso: yhteiskunnallinen osaaminen. Suomi on väkiluvultaan pieni maa, jolla ei ole varaa hukata potentiaalisia osaajiaan ja menestyksen tekijöitään vain sen takia, ettei heillä ole alunperin varaa kouluttaa itseään.

Kouluttamattomuus periytyy helposti ja siitä seuraa monia yhteiskunnalle kielteisiä vaikutuksia, kuten syrjäytymistä, tuloerojen kasvua ja luokkayhteiskunnan muodostumista. Opintotuki ja ilmainen koulutus ovat keinoja tuon sukupolvisen kierteen katkaisussa.

Suomen tie ei ole bulkki ja halpatuotanto, sillä se on tie loputtomalle kurjistamiselle. Suomen tie on huippuosaaminen ja sivistys. Siltä polulta ollaan valitettavasti pahasti lipsumassa.

Ilkka Hänninen, Kokkolan seudun vihreiden puheenjohtaja

Aika luottaa, perustulolta lupa odottaa paljon.

10872098_10152675812297023_2140225088_nSuomen sosiaalijärjestelmä on pitkään raahautunut muuttuvan maailman perässä, kykenemättä itse muuttumaan. Sosiaaliturva Suomessa on luotu maailmaan, jossa lapsi menee kouluun, koulusta töihin, ja töistä eläkkeelle. Se ei luontevasti auta ihmistä joka tekee projektitöitä, pätkätöitä tai tahtoo katkaista oman työttömyytensä ryhtymällä yrittäjäksi. Suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluu tällä hetkellä olennaisena osana kannustinloukku, joka tekee työn vastaanottamisen jopa taloudellisesti kannattamattomaksi.

Siitä huolimatta, että hallitusohjelmaa voi kritisoida monesta asiasta, on sinne löytänyt tiensä ainakin yksi positiivinen asia: perustulokokeilu. Perustuloon siirtyminen paitsi tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, on se myös aito ja todellinen norminpurkuteko.

Vihreiden mallissa perustulo korvaisi sosiaaliturvan minimietuudet, jotka tällä hetkellä ovat kaikkien saatavilla, mutta massiivisen byrokratian takana. Vaikka niihin kaikilla on periaatteessa oikeus, voi väärä päätös väärässä kohdassa kuitenkin tiputtaa ihmisen täysin sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tällainen teko on esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyminen tai paperin väärin täyttäminen. Sellainen ei sosiaaliturvamme voi olla.

Uskon siihen, että perustulolla vähennettäisiin työttömyyttä ja lisättäisiin ihmisten hyvinvointia ja sitä kuuluisaa turhaa byrokratiaa. Kokeiltava malli on valittava huolella, siihen on ottava mukaan tarpeeksi iso ja kattava joukko ihmisiä erilaisista elämäntilanteista, ja sen on oltava tarpeeksi pitkäkestoinen.

Koska perustulokokeilu poistaisi kannustinloukut, uskon että se myös auttaisi esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Jatkossa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kaikille ainoa ongelma työnhaussa ole talouden mahdollinen heilahtaminen miinuspuolelle. Maassamme on nuoria, joille työn hakeminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta muista syistä, ja on varmistettava, että tulevaisuudessakin löydämme nämä henkilöt ajoissa. Meidän on löydettävä keinot ja rakennettava järjestelmät jotka auttavat ja löytävät apua tarvitsevat, vaikka perustulon saamiseksi ei ilmoittautumisvelvollisuutta olisikaan.

Vaikka pelko siitä, että apua ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten löytäminen saattaa tulla hieman vaikeammaksi, uskon että huomattavasti useampi yksilö hyötyy perustulosta. Työhalut eivät ole ongelma vaan se ettei töitä ennestäänkin pienten tulojen tippumisen pelossa pysty ottamaan vastaan. Perhe kun on ruokittava joka päivä. Järjestelmämme perustuu nyt epäluottamukseen niitä muita kohtaan, jotka elelevät verorahoillamme. Meistä kuka tahansa voi kuitenkin pudota työttömyyteen. Kuinka moni meistä uskoo, että työttömäksi joutuessaan alkaisi lepäillä laakereillaan ilman huolen häivää? Jos et usko sitä itsestäsi, olisi jo aika luottaa vähän muihinkin. Annetaan perustulolle mahdollisuus.

Laura Ala-Kokko
Vaasan vaalipiirin vihreiden puheenjohtaja
Vaasan kaupunginvaltuutettu

Perheiden yhteinen aika on säästöä yhteiskunnalle

944965_10153773853367978_5303778087086241946_n Nykyinen hallitus onnistuu jotenkin kummallisesti kaikessa talousasioissaan unohtamaan perheiden hyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksen yhteiskuntamme taloudelle.

Erikoiseksi tämän nykyisen linjan tekee se, että pääministeripuolueena olevaa keskustaa on aina pidetty perhepuolueena. Näin varmaan kuvitteli nytkin useat keskustan äänestäjät.

 

Keskustan ja hallituksen lyhytnäköisessä politiikassa on kuitenkin jo moneen kertaan unohdettu perheet näihin kohdistetuilla leikkauksilla ja säästöillä. On väärin unohtaa kuinka iso vaikutus hyvinvoivilla perheillä, lapsilla ja nuorilla on esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoihin.

Yksi perheitä nykyään lisää rasittava tekijä on jatkuvasti kasvava yhteisen ajan puute. Tähän vaikuttaa suuresti niin vanhempien vuorotyö kuin myös pätkätyömarkkinat. Nyt tätä ajanpuutetta lisää esimerkiksi kauppojen aukiolon vapauttaminen kuin myös halu siirtää kirkollisvapaita viikonloppuun. Useat kaupat ovat jo ilmoittaneet olevansa auki esimerkiksi pääsiäisenä ja vappuna. Monille se tarkoittaa perheen pidemmistä ja ylimääräisistä yhteisistä vapaista luopumista. Valitettavasti koulua käyvillä lapsillamme vapaat ovat edelleen viikonloppuna. He eivät voi suunnitella vapaitaan vanhempien vapaiden mukaan.

On toki hienoa, jos tällä kauppojen vapauttamisella saadaan lisää työtä, koska se voi tietää myös parempaa tilipussia. Rahalla lapselle saadaan vaikka uudet kengät, mutta menetettyä yhteistä aikaa sillä ei enää osteta takaisin. Juuri moni kaupanalan perheellinen työntekijä onkin ollut huolissaan tästä nykyisestä suuntauksesta.

Kaikki hallituksen leikkaukset ja säästöt kohdistuvat tällä hetkellä eniten lapsiperheisiin ja useimmiten niihin vähävaraisimpiin. Nyt tuntuu, että myös uudistukset kohdistuvat näihin. Kun perheet joutuvat joustamaan yhä enemmän myös yhteisestä ajastaan niin mitä tämä vaikuttaa taas tulevaisuudessa? Mitä paremmin vanhemmat voivat jakaa yhteistä aikaansa lapsien kanssa sitä enemmän me laitamme säästöön rahaa. Toivon, että tämä perheiden jaksaminen otettaisiin paremmin huomioon niin hallituksessa kun työpaikoilla työvuoroja jaettaessa.

Tuomas Ojajärvi