Vaasan kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2016 päätöksen, että Vaasasta tulee hiilineutraali kaupunki. Periaatteessa tavoite on siis se, että vaasalaiset eivät enää edistäisi ilmaston lämpenemistä toimillaan. Kaupungin tai kunnan hiilineutraalius tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kunnan hiilinielut ovat yhtä suuria kuin hiililähteet. Eli maa, metsät ja muu kasvillisuus imevät vuosittain saman verran hiiltä kuin autot, asunnot ja teollisuus päästävät.
Hiilineutraaliuden
tavoitevuodeksi asetettiin Vaasassa alun perin 2035. Viime vuonna
tavoitetta kiristettiin vuoteen ”202X”,
mikä tarkoittaa, että tavoite saavutetaan jossakin kohtaa kuluvan
vuosikymmenen aikana.
Suomen
kaupungeista esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta 2025,
Turku 2029, Espoo, Jyväskylä ja Tampere 2030, Helsinki 2035 ja Oulu
2040. Koko Suomella hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035,
Euroopan Unionilla puolestaan vuodessa 2050.
Seinäjoki
lupaa vähentää 80% ja polttaa turvetta
Pienempiä
tavoitteita asetetaan Hinku-verkostossa (hiilineutraalit kunnat):
tavoitteena on 80% päästövähennys aikavälillä 2007-2030.
Kolmessa pohjalaismaakunnassa Hinku-sitoumuksen on allekirjoittanut
vain Seinäjoki, Satakunnan puolella Pori. Hinku-lähtövuoden 2007
tienoilla Suomen hiilipäästöt olivat kaikkien aikojen huipussaan,
eli vähennyksiä ollaan tekemässä historiallisesta maksimiarvosta.
Seinäjoki nojaa energiantuotannossaan vahvasti turpeeseen.
Pietarsaaren
seudulla on vanhaa perua oleva ilmastostrategia, jonka tavoitteena
oli 20%:n päästövähennys aikavälillä 1990-2020. Tavoite on
otettu suoraan Euroopan Unionilta. Uutta strategiaa ollaan
laatimassa, ja se pitäisi vahvistaa tänä vuonna. Pietarsaari nojaa
vahvasti kivihiileen.
Kokkola on
laatinut itselleen ilmastostrategian 2012, mutta siinä ei ole
asetettu mitään mitattavia ja aikataulutettuja ilmastotavoitteita.
Pohjanmaan ruotsinkieliset kunnat vetoavat usein maakuntatason ilmastostrategiaan Österbottens klimatstrategi 2040. Siinä esitetään vuodelle 2040 sellaisia tiukkoja tavoitteita kuin että energiatehokkuus on ”kasvanut” ja energiankulutus ”laskenut” vuoteen 2040 mennessä verrattuna epäselväksi jäävään vertailuvuoteen ; tai että jätteitä on ”vähemmän” ja kierrätystä ”enemmän”. En viitsinyt soittaa Pohjanmaan liittoon ja kysyä että mitenkäs näiden tavoitteiden seuranta sujuu.
”Kyllä
taloja pitää lämmittää talvella”
Hiilineutraalius
näyttäisi olevan jokaisen itseään arvostavan kunnan tavoite,
mutta tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa. Kunnassa tehdyt
ilmastopäätökset ovat usein irrallisia eivätkä muodosta
johdonmukaista kokonaisuutta. Toisinaan hiilineutraalisuuspäätös
yritetään vain unohtaa vaivaantuneesti. Kunnissa, joissa on
vihreitä päättävissä elimissä, unohtaminen on vaikeampaa.
Tässä
kuulemiani perusteluja, miksi emme voi juuri tänään panostaa
hiilineutraaliuteen :
- ”Ei kaikki
voi mennä töihin bussilla.” (Ehdotettaessa julkiselle
liikenteelle lisämäärärahaa.) - ”Ei kaikki
halua ruveta kasvissyöjiksi.” (Ehdotettaessa kasvispäiviä
kouluruokailuun.) - ”Kyllä
taloja pitää lämmittää talvella.” (Ehdotettaessa kannustinta
öljylämmityksestä luopumiseen.)
Seuranta
toimii heikosti
Kun on asetettu
tavoite, sen toteutumista pitää seurata. Tämä kuulostaa aika
itsestään selvältä, mutta hiilineutraalisuuden kohdalle se ei
todellakaan ole sitä. Sitran raportin mukaan esimerkiksi Kokkola ei
ole seurannut ollenkaan oman ilmasto-ohjelmansa toteutumista vuoden
2012 jälkeen.
Vaasassa
laaditaan vuosittain Energia- ja ilmasto-ohjelman
seurantaraportti, jonka pohjana ovat konsulttiyhtiön vuosittain
laskemat CO2-päästöt. Seurantaraportti on käsitelty tähän asti
erillisessä ohjausryhmässä, jonka jäsen minä olen.
Valtuustoon asti seurantaraportti ei pääsääntöisesti mene, eikä
sitä ole julkisena asiakirjana saatavilla.
Seurantaraportti
vaati kehittämistä, koska siinä ei suhteuteta lukuja
ilmasto-ohjelman tavoitteisiin. Vuoden 2020 raportissa ei mainittu
esim. Vaasan kaupungin välitavoitetta 30 %:n päästövähennyksestä
vuosina 1990-2020.
Julkisia tietoja
löytyy onneksi hyvin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sivulta.
Tietoja voi klikata kuntakohtaisesti, ja tuoreimmat tiedot ovat tätä
kirjoitettaessa vuodelta 2018.
Vaasassa
pienimmät päästöt, Närpiössä suurimmat
SYKE-päästöseuranta
kertoo, että vuonna 2018 Vaasan päästöt olivat 4,8
hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e) per asukas, Hinku-verkoston
laskentatavalla ilmoitettuna. Koko Suomen päästöt olivat
huomattavasti Vaasaa korkeammat, 6,9 tCO2e / asukas.
Näihin lukuihin
eivät kuitenkaan sisälly kokonaisuudessaan Vaasan teollisuuden
päästöt. EU:n laskentatavan mukaan huomattava osa teollisuuden
päästöistä lasketaan omassa kategoriassaan ns.
päästökauppasektorilla, erillään kunnista joissa tehtaat
sijaitsevat.
Pohjanmaan
kaupungit ovat yleensä keskimääräistä ”likaisempia” ainakin
EU:n laskentatavalla : Kokkolassa päästöt vuonna 2018 olivat 8,9
ja Seinäjoella 9,1 tCO2e. Maaseudulle mentäessä tilanne vain
pahenee : Kurikan päästöt olivat 15,2 tCOe. Närpiön tomaatit
eivät ole erityisen ilmastoystävällisiä – kunnan päästöt
olivat peräti 25,1 tCO2e per asukas!
Puunpoltto ja
tuulivoima laskivat Vaasan päästöjä
SYKE-raportti
kertoo myös, että Vaasan kokonaispäästöt vuosina 2005-2018
laskivat huomattavat 37%. Seinäjoella lasku oli samaan aikaan
vaatimattomat 14% ja Kokkolassa vähän parempi 24%.
Ylivoimaisesti
tärkein syy on Vaasan päästöjen pienenemiseen oli kaukolämmön
päästöjen lasku – ne putosivat alle puoleen. Vaasassa alettiin
vuodesta 2012 lähtien siirtyä kivihiilestä ja turpeesta
puunpolttoon, mikä vähensi kaupungin kokonaispäästöjä yli
kaksikymmentä prosenttia. Lisäksi vuonna 2015 valmistui Torkkolan
tuulivoimapuisto, joka vähensi Vaasan kokonaispäästöjä noin
viisi prosenttia.
Tällä hetkellä
Vaasan tärkein päästölähde on tieliikenne (28 %
kokonaispäästöistä), ja vanha ykkössaastuttaja kaukolämpö
tulee toisena (24%).
Seinäjoella
ykkössaastuttaja on edelleen kaukolämpö, jonka päästöt ovat
kasvaneet rajusti 2000-luvun aikana. Seinäjoen Energia on panostanut
vahvasti turpeenpolttoon, ja se näkyy.
Vaasa ajaa
hiilivoiman alas 2025
Ilmastopolitiikkaa
ei tietenkään voi tehdä vain peruutuspeiliin katsomalla. Tarvitaan
myös tulevaisuuteen katsovia tiekarttoja, joissa asetetaan
aikataulutettuja välitavoitteita ja hinnoitellaan ne euroissa ja
hiiliekvivalenteissa.
Vaasan kaupungin
energia- ja ilmasto-ohjelman seurantaryhmä sai tänä vuonna aikaan
”resurssiviisauden tiekartan” vuoteen 2029. Se kokoaa yhteen eri
tahoilla tehtyjä pienempiä päätöksiä, mutta ei ole
varsinaisesti suunnan näyttäjä. Tiekarttaa ei ole käsitelty
valtuustossa tai kaupunginhallituksessa eikä se ole julkisesti
saatavilla.
Resurssiviisauden
tiekartta jakaa hiilineutraaliustavoitteen kolmelle aikajaksolle,
joiden tavoitevuosina ovat 2020, 2025 ja 2029. Esimerkiksi vuoteen
2025 mennessä ajetaan alas kivihiilen päivittäinen käyttö, mutta
se jää vielä kriisitilanteen varaksi.
Mitä tapahtuu
vaasalaisissa yhtiöissä?
Kivihiilen
alasajo ei ole Vaasan kaupungin vaan Vaasan Sähkö Oy:n tekemä
päätös. ”Sähkö” onkin tällä hetkellä vaasalaisen
ilmastopolitiikan edistyksellisin ja innovatiivisin toimija. Se on
Vaasan kaupungin omistama yhtiö, joka on saanut viime vuosina uuden
toimitusjohtajan ja uusia hallituksen jäseniä. Heistä yksi on
vihreiden edustaja Ivanka Capova. Uuden tiimin kokoonpano näkyy
yhtiön nykylinjassa ja lähivuosina myös Vaasan päästötilastoissa.
Vaasassa
ilmastopolitiikka riippuu paljon yhtiöistä mm. Vaasan Sähkö
Oy:sta ja esimerkiksi biokaasua tuottavasta Stormossen Oy:sta. Hyvää
tässä on se, että yhtiöt kykenevät nopeaan päätöksentekoon,
kunhan ensin päätyvät siihen että radikaali ilmastopolitiikka on
niiden etujen mukaista.
Toisaalta
yhtiöillä ei ole sellaista julkisuusvelvoitetta kuin kunnilla.
Vaasalaisissa yhtiöissä tehdään kyllä paljon vaasalaisen
ilmastotyön hyväksi, mutta suunnitelmista ja aikeista emme
julkisesti emme itse asiassa tiedä kovinkaan paljon.
Lahden
kaupungilla läpinäkyvä suunnitelma
Vaasan
kaupungilla ei ole resurssiviisauden tiekartassaan tavoitevuodelle
2029 muuta konkreettia sisältöä kuin että puuttuva osa
hiilineutraalisuustavoitteesta korvataan päästökaupan
kompensaatioilla. Laskin että vuoden 2019 nettopäästöjen
kompensoiminen vuoden 2019 päästöoikeuksien hinnalla olisi
maksanut Vaasan kaupungille reilut 5 miljoonaa euroa. Ja tämä
aikana, jolloin päästöoikeuden hinta oli koronaepidemian vuoksi
poikkeuksellisen alhainen.
Voin vain
kadehtia Lahden
kaupungin hiilinielu- ja kompensaatiosuunnitelmaa. Se on
hyväksytty päättävissä elimissä, se on julkinen ja mitä
ilmeisimmin sitä pannaan täytäntöön tosissaan. Suunnitelmassa on
asetettu tavoitteet vuosi vuodelta: kuinka vähennetään päästöjä,
kuinka kasvatetaan hiilinieluja.
Lahden
suunnitelma myös kertoo rehellisesti, että se on vajaa:
tavoitevuodelle 2025 puuttuu vielä suunnitelma 150 000
hiilitonnin nielemisestä tai kompensoimisesta. Se tekee yli 20%
vuoden 2017 päästöistä, eli tavoitteeseen on vielä matkaa. Mutta
ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen on ongelman tunnustaminen
ja sen tekeminen läpinäkyväksi.
Vaasalla on
pitkä tie edessään
Vaasalla on vielä
matkaa hiilineutraalisuuteen. Vuonna 2018 kaupungin hiilinielut
(lähinnä metsät) imivät 12% kaupungin päästöistä.
Hiilineutraalisuus tarkoittaa siis, että tämä luku olisi pyöreät
sata – joko niin, että hiilinieluja lisätään, tai että
päästöjä vähennetään.
Vaasa on tähän
asti hoitanut ilmastopolitiikkaansa ilman koherenttia suunnitelmaa,
jossa kävisi ilmi mitä tarkalleen tavoitellaan ja seurataan. Se on
johtanut erilaisten pikkupäätösten tekemiseen siellä täällä ja
ajelehtimiseen.
Jos haluamme
oikeasti saavuttaa itse asettamamme tavoitteet, kaikkien päätösten
ilmastovaikutukset olisi arvioitava. Meidän on Vaasan kaupungin
organisaation sisällä luotava kompakti yhteys päätöksiä
tekevien luottamuselimien ja niitä valmistelevien ja toteuttavien
virkamiesten kesken.
Lisäksi
tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyötä kaupungin ja
sen omistamien yhtiöiden sekä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja
muiden sidosryhmien välillä. Tätä yhteistyötä tehdään, mutta
se ei ole kovin julkista. Kyse on kuitenkin meitä kaikkia
koskettavasta yhteisestä asiasta, joten läpinäkyvyys ei liene
tässä kohtuuton tavoite.
Jos haluat
paneutua asiaan lisää:
SYKE – Kuntien ja alueiden khk-päästöt. SYKE on Suomen ympäristökeskus, joka koostaa maamme ilmastotilastot. Khk tarkoittaa tietenkin kasvihuonekaasuja. Jos haluat katsoa oman kotikuntasi päästöjä, klikkaa etusivulta ”Aluevalinta”. https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/
Ville Seppälä, EU:n ilmastopolitiikka – osa 1 : Päästökauppa. Tuhti blogikirjoitus Tieteen ja teknologian vihreiden VIITEn sivustolla avaa EU:n ilmastopolitiikan mystistä maailmaa. https://www.viite.fi/2019/10/03/eun-ilmastopolitiikka-osa-1-paastokauppa/
Kirjoittaja Juha Tuomikoski on pitkäaikainen vihreä aktiivi Vaasassa. Tuomikoski on Vaasanseudun vihreiden hallituksen jäsen sekä varavaltuutettu