Kaupunki näyttää hyvin erilaiselta, jos sitä katsoo lapsen silmin. Löytyykö kiinnostavia kiipeilypaikkoja, leikkivälineitä tai kulkureittejä? Lapsi kyllä keksii tekemistä vaikka keskellä katua, mutta viihtyisästä se on kaukana, turvallisuudesta puhumattakaan.
Yhteistä tilaa on rakennettava kaikille. Ikään, sukupuoleen tai fyysisiin rajoitteisiin katsomatta. Tästä on kyse feministisessä kaupunkisuunnittelussa, tai kaikki käyttäjäryhmät huomioivassa kaupunkisuunnittelussa.
Siinä missä lapsia voitaisiin huomioida paremmin keskusta-alueilla, nuoret ovat ehkä pahimpia väliinputoajia. Yleensä keskustellaan enemmin siitä minne kaikkialle nuoret eivät ole toivottuja kuin siitä, miten nuoret saataisiin viihtymään. Nuorilla on yhtäläinen oikeus kaupunkitilaan kuin muillakin. On upeaa, kun kaupunkiin saadaan skeittiparkki, ja nuorisotalot ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi nuoret pitää ottaa huomioon myös muualla kaupungissa. Nuoria pitää kuulla, ja heidät pitää ottaa mukaan suunnittelemaan.
“Pääsitkö turvallisesti kotiin?” Keväällä nousi keskustelu naisten kokemasta väkivallasta ja pelosta. Monelle miehelle tuli yllätyksenä, kuinka paljon naiset miettivät turvallisuutta: suunnittelevat kulkureittejä, pukevat lenkkikengät ja esittävät puhuvansa puhelimessa ollakseen turvassa. Hyvä kaupunkisuunnittelu pyrkii muuttamaan tämän. Kuinka avaraa tilaa rakennetaan, minkälainen on valaistus ja onko esteettömyys huomioitu? Julkisen tilan on oltava turvallista kaikille.
Laajemmassa mitassa kyse on siitä, että suunnittelulla torjutaan alueiden eriytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista. Tätä tavoitetta tukevat monimuotoiset asuinalueet, joilla on sekaisin omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja tuettua asumista. Yhtä lailla tärkeää on huolehtia riittävistä palveluista kaikilla alueilla.
Kaikki asukkaat huomioivan kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on, että liikkumisesta tehdään mahdollisimman helppoa kaikille. Lumisateen vaikutukset ovat erilaiset riippuen alla olevista renkaista. Liikut sitten autolla, lastenvaunujen kanssa, pyörällä tai rollaattorilla – kaikilla pitäisi päästä kulkemaan – turvallisesti. Monessa kaupungissa onkin huomattu, että sillä on iso vaikutus onnettomuuksiin missä järjestyksessä tiet aurataan.
Kotikaupungissani Vaasassa on kokeiltu kansalaisraateja ja osallistavaa suunnittelua. Osallistamista on syytä lisätä joka kunnassa. Näin saadaan aidosti asukkaidensa näköisiä kuntia.
Sen lisäksi päättäjiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Miltä oman kuntasi valtuusto näyttää? Se kertoo paljon siitä, kenelle kaupunkia rakennetaan.
Vaasan vaalipiirin vihreiden puheenjohtaja, Vaasalainen valtuutettu ja kuntavaaliehdokas
Lotta Alhonnoro