Aluevaalien lähestyessä on hyvä katsoa hieman maakuntamme sote-palveluverkkoa. Olen itse aina kannattanut ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin panostamista. Valitettavan usein keskustelu siirtyy heti alussa euroihin. Matalan kynnyksen ehkäisevien palveluiden tarpeellisuutta ja kustannustehokkuutta joutuu perustelemaan valtuustossa joka kerta. Käyttämättä jääneitä euroja on hankala huomata nopealla aikataululla.
On totuttu ajattelemaan, että matalan kynnyksen palvelut täydentävät muuta palveluverkkoa. Entä jos ryhtyisimme ajattelemaan jälleen, että matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevät palvelut olisivat se tärkein prioriteetti ja muut terveys- ja sosiaalipalvelut täydentäisivät palettia? Riittävät ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut takaavat sen, että jokainen avuntarvitsija saa apua. Kynnyksinä palveluihin voivat olla esimerkiksi hoitoon pääsyn menettelyt, korkeat hoidon tavoitteet, etäisyydet, päihteettömyysvaatimus, valvonta tai pelko leimautumisesta. On tärkeää, että palvelut ovat fyysisesti saavutettavia, oikea-aikaisia ja riittäviä. Parhaimmillaan matalan kynnyksen palveluissa ei ole sisäänpääsykriteereitä vaan jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, saa apua.
Matalan kynnyksen palveluita ovat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, perhekahvilat, maahanmuuttajien kielikurssit, vertaistukiryhmät, ikääntyneiden päivätoiminta, sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tuki. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kynnystä nostaa usein päihteettömyyden vaatimus ja saavutettavuus. Kun jaksaminen on rajallista, se ainoa hiljainen avunhuuto, jonka ihminen jaksaa tehdä, täytyy johtaa johonkin. Joskus naapurikunta voi olla liian kaukana, että jaksaisi lähteä etsimään tukea. Kynnys on liian korkea, jos asiakas itse tuntee, ettei jaksa kiivetä sen yli.
Ennaltaehkäisevä työ neuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, etsivän nuorisotyön parissa, koulujen kuraattori ja psykologipalveluissa, sekä ennaltaehkäisevä perhetyö on aidosti vaikuttavaa ja mm. näihin palveluihin on satsattava tulevaisuudessa entistä enemmän resursseja. Ihmisen kohtaamiseen tarvitaan aikaa.
Soiten alueella on tehty jo paljon hyvää ja käynnissä on tälläkin hetkellä paljon palveluiden kehittämishankkeita. Meillä on hyvinvointialuetta ajatellen paljon hyviä asioita jo valmiina. Yhteistyö maakunnassa on helppoa. Se mahdollistaa palveluverkon tarkastelun laajemmalla kuvakulmalla. Keski-Pohjanmaa on kuitenkin maantieteellisesti laaja alue ja meidän tulee löytää luovia ratkaisuja matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Matalan kynnyksen palveluita voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi laajennettu neuvola – vauvasta vaariin, etäperhekahvila tai Soiten oma päihdebussi. Uusien palveluiden innovointi on lähdettävä käyttäjistä ja heidän tarpeistaan. Toivon todella, että nyt käynnissä olevat hyvät hankkeet, kuten ENTER, jää pysyväksi toiminnaksi. Etenkin ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen toiminta kaipaa pysyvyyttä ja ennakoitavuutta.
Jenna Alaspää
terveydenhoitaja, pääkäyttäjä
puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan Vihreät
varapuheenjohtaja, Vaasan vaalipiirin Vihreät