Mitä eroa on valtakunnanpoliitikolla ja työttömällä työnhakijalla?
Helsingin Sanomat haastatteli kykypuolueen puheenjohtajaa Lauantaivieras -osiossaan 26.3. Haastattelussaan Petteri Orpo moitti yleiseen tapaansa hallituksen talous- ja työllistämistoimia riittämättömyydestä ja toisti samat iänikuiset hokemat menokehyksistä ja priorisoinneista. Ilmeisesti kokoomuksen johto ei näe kehuttavaa historiallisen korkeassa työllisyysasteessa, mikään ei ole tarpeeksi. Älyllisesti epärehellisintä kuitenkin haastattelun annissa oli iänikuinen väite siitä, että sosiaaliturvan leikkaaminen jotenkin nostaisi työllisyyttä automaattisesti, tätä kantaa ei ilmeisesti tarvitse perustella mitenkään enää.
Sosiaaliturva ei ole kuluerä, vaan sijoitus. Se on yhteiskuntarauhan hinta raaistuvassa työnhakuympäristössä, jossa suurin työllistäjä ei ole avoimien hakujen perusteella kartoitettu pätevyys, vaan nepotismi – eli näin nykykielessä “verkostoituminen”. Kattava työttömän työnhakijan sosiaaliturva vähentää suoraa mm. omaisuusrikollisuutta ja tarvetta kodinturvajärjestelmille, joita poliitikkojen ykkös- ja kakkosasunnoissa kyllä riittää. Ei tule myöskään unohtaa, että Euroopan neuvosto on viimevuosina moittinut Suomea monesti sosiaaliturvan matalasta tasosta, eli näin rautalangasta vääntäen siis Euroopan suurimman ihmisoikeusjärjestön mukaan Suomen nykytasoinen sosiaaliturva ei mahdollista inhimillistä elämää.
Kuka kertoisi tämän kokoomukselle? Puolueen talousajattelu kaipaisi muutamaa modernia luentoa käsitteistä kuten näennäistalouskuri (lyhytnäköiset säästöt jotka kasvattaa kuluja pitkällä tähtäimellä).
Suomen viimeiset kolme hallitusta ovat todella pyrkineet kitkemään työttömyyttä, siis ainakin tilastoista. Työttömäksi ei siis lasketa kuntoutujaa, opiskelijaa tai sitä raukkaa joka kertoi bisnesideastaan TE-toimiston haastattelussa ja sai itsensä lueteltua yrittäjäksi täysin vailla alkupääomaa tai Y-tunnusta. Myöskin nollatuntisopimukset ja satunnaiset keikkatyöt kaunistavat listoja ja puhdistavat omaatuntoa mukavasti.
Kysymys kuuluu: onko maksettujen sosiaalietuuksien määrä laskenut nimellisen työllisyyden noustessa? Rohkenen epäillä. Uusi työnvälitysmalli tuskin tuo sen suurempaa apua niin kauan kuin osa työnantajista ei edes ilmoita avoimia paikkojaan TE-toimistolle, samalla valitellen kohtaantaongelmia. Hakuvelvoitteet eivät tähänkään asti ole luoneet yhtäkään uutta työpaikkaa muualle kuin TE-toimistoon.
Suuri osa julkista sektoriamme joko on toteuttamassa tai suunnittelee työtaistelutoimia tällä hetkellä, suurimpana syynä nimenomaan palkkakehitys. Samaan aikaan hyvinvointialueiden luottamustoimien palkat asetetaan poskettoman korkeiksi, harvalla on niin hyväpalkkaista osa-aikatyötä kuin aluevaltuutetulla.
Tähän ajatukseen kiteytyykin tämän blogin otsikko; Työtön, lähde politiikkaan! Poliittisessa toiminnassa sinulla on viimeinkin mahdollisuus oikeasti vaikuttaa työllisyyspoliittiseen päätöksentekoon! Palkkaus vastaa viihdealan ruokapalkasta poskettomuuksiin -asteikkoa, saat keskustella vertaistesi kanssa avoimesti siitä, miksi tuleva työnvälitysmalli on tuhnu jo syntyessään kaikista niistä syistä jotka työnantajat itse antavat ja saat miellyttäviä yhteiskunnallisia vastuutehtäviä vaan niin paljon kuin viitsit hakea riippuen tietysti asioista kuten naamakerroin, sukupuoli-identiteetti, uskontokunta ja mikä lyhenne nimesi vierestä löytyy! Huipulle päästessäsi saat nauttia verovapaista asumistuista kauniissa pääkaupungissamme ja rajattomasta taksikortista ilman työssäolovelvoitetta, siinä tohinassa TE-toimiston tsemppipuhelu ei tunnu enää missään!
Ehkä sosiaaliturvan tärkeyskin unohtuu, ironian piillessä siinä että elät itse steroideilla pumpatuilla sosiaalituilla joita kukaan ei valvo, olethan parempi ihminen nyt.
Topias Lahdensuo, Lapua
Etelä-Pohjanmaan vihreät nuoret