Työelämän verhon takaa kurkistaa yhteiskuntamme suorituspaineet

Menneellä viikolla sosiaalisessa mediassa kiersi haaste, jossa jaettiin työelämän onnistumiset sekä listattiin aikaisempi työkokemus.

Haasteen myötä oli mielenkiintoista huomata, minkälaisia työpaikkoja monilla on ollut. On kuitenkin hyvä muistaa, että elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa ihannoidaan määrätietoista ahertamista, joka saa usein mennä jopa hyvinvoinnin edelle. Olemmekin tottuneet sanontoihin kuten “ensin työ, sitten hupi”. 

Mediassa on helppoa jakaa onnistumisen hetket sekä pitkät ansioluettelomerkinnät. Näiden takana ovat kuitenkin usein kokemukset burn outista, mielenterveyshäiriöistä tai rahahuolista. Nämä kokemukset on helppo jättää sanomatta. On tärkeää huomioida se, että moni ahertaa oman jaksamisensa kustannuksella. Kaikkien lähtötilanne ei myöskään ole sama.

Suomessa mielenterveyspalvelut ovat erittäin ylikuormittuneita. Suurin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveysongelmat. On valitettavaa, että tällä hetkellä kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saada apua nopeasti ja ennaltaehkäisevästi.

Lisäksi tulevat sukupolvet ovat jo ennen työelämään siirtymistä uupuneita ja väsyneitä. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveysongelmista. Erityisesti nuoret ja opiskelijat elävät jatkuvasti suorituskeskeisen yhteiskunnan paineiden alla. Opiskelijat ovat Suomessa ainoa ihmisryhmä, joka joutuu kustantamaan jokapäiväistä elämäänsä lainalla. Tämän lisäksi opiskelijoiden oletetaan tekevän töitä opiskeluiden ohessa ja lomillaan, joka on johtanut siihen, että opiskelijat uurtavat usein vuosiakin ilman lomaa.

Merkittävää on se, että verraten vuoteen 2021 tänä vuonna opintotuen tulorajat nousivat 25 prosentilla ja vuodesta 2023 eteenpäin tuloraja nousee 50 prosentilla. Tämä on tärkeä muutos, jolla osoitetaan opiskelijoille, että heitä on kuunneltu.

Nuorten ja opiskelijoiden huolia ja murheita on kuunneltava tarkasti jatkossakin. Nuoret ja opiskelijat varmistavat vauraan ja hyvinvoivan tulevaisuuden Suomen.

Maria Saita
Kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas