Olen hiljattain perehtynyt viimeisimpiin kansainvälisiin tutkimuksiin lapsiköyhyyden vaikutuksista lapsen tulevaisuuteen ja siihen miten lapsiköyhyyttä ja sen vaikutuksia voisi rakenteellisin keinoin ehkäistä.
Yhteenvetona voi todeta, että lapsiköyhyys vaikuttaa monin negatiivisin tavoin lasten tulevaisuuteen. Köyhyydessä elävät lapset ovat aikuisena muun muassa sairaampia, pienituloisempia ja heidän työnäkymänsä ovat onnekkaampia kavereita heikommat.
Parhaimpina vastalääkkeinä vaikutuksiin ovat lapsilisät ja ansiosidonnaiset perhe-etuudet sekä laadukas varhaiskasvatus.
Lapsiköyhyys maassamme on lisääntynyt viime vuosina, koska monet leikkaukset ovat osuneet kipeimmin juuri lapsiperheisiin. Muun muassa lapsilisän ostovoima on pudonnut kolmanneksen vuodesta 1994.
Korjausten sijaan on haluttu entisestään leikata, edellisen hallituksen aikana muun muassa varhaiskasvatuksesta. Tutkimusten valossa tämä vaikuttaa lyhytnäköiseltä toiminnalta. Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon vietiin monilta lapsilta, jotka elävät hyvin todennäköisesti pienituloisissa perheissä.
Hienoa on, että nykyinen hallitus haluaa palauttaa päivähoito-oikeuden kaikille lapsille. Työssäkäyvilläkin perheillä, joissa on pieniä lapsia, on usein tiukkaa taloudellisesti. Jo alle mediaanituloiset vanhemmat ovat varhaiskasvatusmaksujen osalta korkeimmassa maksuluokassa. Se tarkoittaa omassa kotikaupungissani Alajärvellä esimerkiksi kahden lapsen perheessä 433,5 euron kuukausimaksua. Se on todella suuri summa, yleensä toiseksi suurin kuukausittainen kulu vuokran tai asuntolainan kuukausilyhennyksen rinnalla.
Asumiseen liittyvät menot rasittavat myös eniten tässä elämänvaiheessa olevia perheitä, tarvitaan isompia asuntoja ja lainat ovat tuoreita.
Koska pienten lasten palvelut, varhaiskasvatus ja koulut, ovat parhaimpia ennaltaehkäiseviä ja eriarvoisuutta vähentäviä palveluita, haluaisin haastaa Etelä-Pohjanmaan kuntia miettimään voisivatko ne olla kuntamarkkinoinnin kärkiteemoja. Maksuton varhaiskasvatus ja laadukkaat olemassa olevat kyläkoulut houkuttelisivat perheitä.
Maksuton varhaiskasvatus saattaisi houkutella erityisesti niitä perheitä, joissa maksua syntyy, eli jotka tuovat myös enemmän verotuloja kunnan kassaan. Puhumattakaan niistä säästöistä, jotka ajan myötä muodostuvat paremmin voivista lapsista.
Varhaiskasvatusmaksussa säästyneet rahat siirtyisivät monella todennäköisesti suurin osin suoraan kulutukseen. Ehkä useammalla lapsella olisi mahdollisuus harrastaa, mikä taas lisäisi osaltaan hyvinvointia?
Itse olisin säästyneellä rahalla, työssäkäyvänä ja opiskelevana pienten lasten äitinä, kiinnostunut ostamaan vaikka siivouspalvelua, eli työllistämään paikkakuntalaista yrittäjää. Sinänsä kulutuksen lisääntyminen ei itsessään ole aina toivottavaa, mutta lapsiperheillä kyse on usein tarpeellisesta kulutuksesta, koska lapset tarvitsevat jatkuvasti kasvaessaan monenlaista.
Omassa kaupungissani Alajärvellä maksuton varhaiskasvatus maksaisi vuodessa poisjäävinä asiakasmaksuina n. 200 000 euroa, mikä ei kunnan budjetissa ole mahdoton summa. Toki mahdollista on, että lisääntyvä tarve toisi kuluja lisää tila- ja työntekijätarpeen kasvaessa. Mielestäni asia on kuitenkin vähintäänkin selvittämisen arvoinen. Kunnat kaipaavat lapsiperheitä ja työssäkäyviä aikuisia, heitä yritetään houkutella monessa kunnassa tonttikampanjoilla, oma kotikaupunkini mukaan lukien.
Mitä jos laitettaisiin lapset edelle? He ovat tämän hetken aikuisten tärkeimpiä ihmisiä ja tulevaisuuden tekijöitä.
Jenni Kuisti
Vihreä varavaltuutettu Alajärveltä