Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla kuhistaan. 12.3. tuli kuluneeksi vuosi siitä kun hallitus suositteli yli 500 hengen tapahtumia kiellettäväksi. LiveFIN ry järjesti hiljaisen hetken ja Vuosi hiljaisuutta -kampanjakuvia pyörii vieläkin sosiaalisessa mediassa.
Valtio on jakanut kriisin aikana paljon erilaisia tukia, joiden tavoitteena on ollut pitää yrityksiä pystyssä ja leivän pöydässä. Ongelma on kuitenkin se, että tuet eivät ole huomioineet tarpeeksi epätyypillisissä työsuhteissa toimivia, itsensätyöllistäjiä, freelancereita tai silpputyötä tekeviä. Tukia on paranneltu pitkin matkaa, mutta väliinputoajia on edelleen liikaa. Esimerkiksi noin 30 000 musiikkialan työntekijästä valtaosa on freelancereita tai itsensätyöllistäjiä. Sama pätee myös ammattinäyttelijöihin.
Taiteen ja kulttuurin barometrin ennakkotietojen mukaan kulttuurialalla työskentelevistä jopa 76 prosenttia raportoi koronaviruksen vaikuttaneen työskentelyynsä, ja suurin osa vaikutuksista oli negatiivisia. Esimerkiksi Muusikkojen liitto arvioi, että 96 prosenttia muusikoista on koronapandemian vuoksi menettänyt työtilaisuuksia
Valtio korvaa tulonmenetysten sijaan vain kustannuksia. Kulttuurialan ammattilaisella ei kuitenkaan välttämättä ole yhtään juoksevia kuluja, jos tulot muodostuvat esimerkiksi keikoista, esityksistä ja opettamisesta. Kun sovitut esiintymiset on peruttu eikä uusia ole kuukausiin tullut, ei tulojakaan ole. Moni on tipahtanut tyhjän päälle.
Koska kunnissa on jäänyt valtavasti tapahtumia järjestämättä, on rahaakin säästynyt. Ottaen huomioon kulttuurialan nykyisen ahdingon, olisi reilua, että kunnat jakaisivat vuonna 2020 säästyneistä kulttuurivaroista tukia kulttuuritoimijoille.
Ratkaisuja tulisi etsiä kuntien lisäksi myös sosiaaliturvan piiristä. Esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta ne voivat leikata työttömyyskorvauksen kokonaan pois. Tämä epäkohta kannattaisi korjata pikaisesti. Myös viime vuonna voimassa olleiden työttömyysturvan poikkeussäännösten jatkaminen olisi tärkeää esimerkiksi näyttelijöille.
Poikkeuksellinen tilanne on tehnyt harvinaisen selväksi, että sosiaaliturvajärjestelmä on täynnä reikiä. Freelancerit, itsensätyöllistäjät, pienyrittäjät ja silpputyöläiset ovat heikossa asemassa, kun työt katoavat ympäriltä. Olisikin tarkoituksenmukaista uudistaa sosiaaliturvajärjestelmä ja ottaa käyttöön perustulo, jotta seuraavan kriisin koittaessa kukaan ei jää tyhjän päälle.
Kirjoittaja Anni Teerikangas on kuntavaaliehdokas Pietarsaaresta