VANHEMMUUDEN UUVUTTAVAT ODOTUKSET

Kirjoittaja Laura Alakokko on Vihreiden naisten 1. varapuheenjohtaja sekä varavaltuutettu Seinäjoella. Alakokko on toiminut myös Vaasan kaupunginhallituksessa.

Sunnuntaina oli isänpäivä, mainio mahdollisuus muistaa kaikkia maailman isiä. Vaikka perhepiirissä isänpäivällä on hyvin henkilökohtainen merkitys, on se myös hyvä mahdollisuus tarkastella isyyttä yhteiskunnassamme.

Vanhemmuus ja siihen liittyvät odotukset on muuttunut paljon aikojen saatossa. Olen iloinen siitä, että vanhemmuus on ottanut askeleita kohti tasa-arvoa, mutta todelliseen tasa-arvoon on vielä pitkä matka. Asenteet ja odotukset vanhemmuudesta istuvat syvällä, vaikka pinnan tasolla ajateltaisiin vanhempien olevan tasa-arvoisia kasvattajia. 

Äitiydestä ja siihen liittyvistä, uuvuttavista odotuksista on puhuttu paljon. Vaikka äitien ei enää oleteta jäävän kotiin hoitamaan lapsia, odottaa yhteiskunta kuitenkin juuri äidin jaksavan yhä olevan ensisijaisesti vastuussa lasten asioista. Kärjistetysti: jos äiti ei muista tai jaksa hoitaa kaikkia vanhemmuuden velvoitteita, kuten kuravaatteiden ostamista syksyisin, on hän vähän huono äiti. Jos isä muistaa nämä asiat, on hän aivan erityisen hyvä isä. Isät saavat ylimääräitä kiitosta siitä, minkä äitien oletetaan hoitavan.

Mutta mikä uuvuttaa isiä?

Helsingin sanomien eilinen artikkeli (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008401682.html) isien uupumuksesta herätti ajatuksia isyyteen liittyvistä odotuksista. Pikkuhiljaa miesten asema tasa-arvoisena vanhempana on vahvistunut. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa esiin tuli kuitenkin, että yhteiskunnan tuki isyydessä jäi monen kokemuksen mukaan uupumaan. Vaikka osallistuva isä saa ihailevia katseita leikkikentällä, ei työpaikalla niitä heru yhtä helposti.

Miehet kertoivat tutkimuksessa esimerkiksi työpaikan nihkeästä suhtautumisesta perhevapaisiin ja yleisestä joustamattomuudesta perhe-elämän edessä. Vaikka juuri naiset saavat kyllästymiseen asti vastata kysymyksiin perheen ja työelämän yhteensovittamisesta, aiheuttaa se jutun perusteella yhtä lailla päänvaivaa miehille. Miesten ei nimittäin vieläkään oleteta yhdistävän perhe-elämää ja työtä, vaan hoitavan työnsä ja antavan äidin hoitaa perheen.

Miesten työpaikoilla ei ole vielä totuttu siihen, että isäkin saattaa jäädä hoitovapaalle tai kotiin hoitamaan sairasta lasta. Miehet kokivat, etteivät työajat ja vaikkapa työmatkat jousta, vaikka perhe-elämä niin vaatisi. Vanhemmuuden kulut kasaantuvat tällä hetkellä vahvasti naisvaltaisille aloille juuri siksi, että juuri äidin odotetaan jäävän kotiin. Vanhemmuuden tasa-arvoon kuuluu kuitenkin olennaisena osana se, että vanhemmat sukupuolesta riippumatta hoitavat lapset yhdessä.

Ajatus isyydestä on muuttunut pikkuhiljaa hoivaavampaan ja tasa-arvoisempaa suuntaan, mutta työpaikoilla on vielä asenteissa mietittävää. Onneksi on tulossa perhevapaauudistus, jossa myös isille korvamerkitään ihan omat vapaat – se on isyyden tukemista parhaimmillaan.

Laura Alakokko
Vihreät Naiset ry:n 1. varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu Seinäjoella