HUOLTOVARMUUS MYÖS TERVEYDENHUOLTOON

Piia Äijö on Kauhajoelta kotoisin oleva kätilö, joka oli ensimmäistä kertaa ehdolla vuoden 2022 aluevaaleissa. Äijö toimii nyt EP:n aluevaltuuston tarkastuslautakunnassa.

2020-luku tuntuu olevan monenlaisten kriisien aikaa. Jostain syystä meillä yleisesti tunnistetaan ongelmat maataloustuottajien, energiaitsenäisyyden ja maanpuolustuksen osalta, mutta terveydenhuoltoalan ongelmat lakaistaan maton alle. Tehy ja Super käyvät tällä hetkellä laaja-alaista työtaistelua hoitoalan palkkojen nostamiseksi. Hoitoala on erityisen naisvaltainen, ja siksi hoitoalan huonot työolot ja palkkakuoppa ovat naisspesifejä ongelmia.

Tasa-arvolain (1986/609) mukaan ”viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti”. Kuitenkin ajatellaan, että hoitoala on kutsumus, ja että alalle hakeutuneet eivät motivoidu paremmasta palkkauksesta. Tällä hetkellä myös media toistaa viestiä, jonka mukaan hoitajien palkkoja ei ole varaa nostaa.

On totta, että pelkästään palkkojen korotus ei korjaa hoitoalan ongelmia. On kuitenkin tosiasia, että hoitajien palkkojen nostoa paljon kalliimmaksi tulee tilanne, jossa meillä ei ole työhönsä motivoituneita hoitajia.

Hoitajien palkkauksen historia on mielenkiintoinen. Vielä 1960-luvulle asti on ollut suositeltavaa ja laillista maksaa naisille vähemmän palkkaa kuin miehille. Työssäkäyvän miehenhän on täytynyt elättää koko perhe, jos nainen taas kävi palkkatöissä niin hän oli todennäköisesti itsellinen eikä hänen näin ollen täytynyt maksaa kuin oma elämisensä. 1963 Suomi ratifioi kansainvälisen sopimuksen, joka teki laittomaksi palkkasyrjinnän. Naisvaltaisen hoitoalan palkat jäivät kuitenkin kuoppaan, josta niiden on mahdotonta päästä nousemaan ilman yhteiskunnan tukea.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna hoitajien palkat ovat huomattavasti matalammat. Ylen tammikuussa julkaistun artikkelin mukaan suomalainen sairaanhoitaja saa kuussa keskimäärin 3200e kuussa, kun taas tanskalainen sairaanhoitaja saa 4300e. Nämäkin luvut ovat mielestäni hyvin harhaanjohtavia, sillä palkkaan on laskettu mukaan myös vuorolisät. Vuorolisät ovat haittalisiä: yövuorot ja säännöllisen epäsäännöllinen päivärytmi altistavat mm. masennukselle, ylipainolle ja rintasyövälle. Todellisuudessa hoitajan peruspalkka on noin 2500e/kk, mikä on merkittävästi vähemmän kuin samantasoisen koulutuksen käyneen insinöörin peruspalkka.

Palkkauksen päälle monella muulla alalla saa esimerkiksi lämmityspaikan autolleen, kahvia, lounasseteleitä, tulospalkkioita, joululahjoja ja firman pikkujouluja. Hoitajat eivät saa näistä mitään. Palkka ei myöskään nouse työuran aikana kuin joitain kymppejä.

Huonon palkan lisäksi hoitoalaa on verotettu lean-ajatusmallin mukaisella tehostamisella. Ylhäältä käsin on helppo sanoa, että työn voi tehdä tehokkaamminkin. Tehostus on kuitenkin pois inhimillisestä kohtaamisesta: keskusteluista, kuuntelemisesta, rauhallisesta ilmapiiristä. On kamalaa lähteä töistä kotiin tietäen, että ei ole pystynyt kiireen vuoksi auttamaan hätää kärsiviä ihmisiä. Väitän, että jokainen hoitaja tunnistaa tämän tunteen. Kiirettä on toki muillakin aloilla, mutta hoitoalalla ero on siinä että kiireestä kärsivät sairaat, vanhukset ja vammaiset. Lisäksi hoitoalalla kiiretilanteessa tehdyt huonot päätökset voivat johtaa vakaviin vaaratilanteisiin, jopa vammautumisiin ja kuolemiin. Olen kuullut toki myös kommentin, että mm. rakennusalan ihmiset ovat aina myös vastuussa ihmishengistä. Varmasti ovatkin, mutta heidän päätöksensä varmistetaan monen ihmisen toimesta ja tietokoneohjelmien avulla, eikä päätöksiä tarvitse ikinä tehdä sekunnissa. Hoitajien täytyy.

Jos näitä hoitoalan ongelmia, palkkausta ja työoloja, ei korjata, näemme lopputuloksen lähitulevaisuudessa. Todellisuus muuttuu karuksi, kun hoitajiksi haluavia ei enää löydy ja osaajat katoavat parempipalkkaisiin toimistotöihin. Hoitajia ei voida rekrytoida tilalle ulkomailtakaan, sillä tämä synnyttää eettisiä ongelmia lähtömaihin hoitajakadon siirtyessä ja perheiden jäädessä ilman äitejään. Emme me voi viedä muiden maiden koulutettuja hoitajia, tarvitsemme omamme. Hoitajien puutteessa ajaudumme Etelä-Eurooppalaisten maiden tapaiseen tilanteeseen, jossa omaiset korvaavat puuttuvia hoitajia. Tällä hetkellä suomalainen sairaanhoito on tuloksiltaan maailman huippuluokkaa. Uskon, että haluamme pysyä huipulla jatkossakin.

Piia Äijö
Kauhajoki

Lähteet:

Tasa-arvolaki 8.8.1986/609

Yle: Sairaanhoitaja saa Suomessa yli tonnin vähemmän kuin Tanskassa – kansainvälinen vertailu paljastaa hoitajien palkkakuopan syvyyden. 22.2.2022