Suomalainen ei usko ennenkuin näkee, ja pohojalaasen pitää päästä koittamahan. Niinhän se ennen oli. Ja silti aikana jolloin tieto on helpommin saavutettavissa kuin koskaan, me uskomme mitä tahansa, myös kaiken fiktion, valheet ja totuuden vääristelyt jotka kulkevat samoilla kanavilla. Tieto kulkee nykyisin nopeasti, että uutisista tulee vanhasia melkein ennenkuin ne on ehditty edes lukemaan. Samaan
Olen hyvinvointivaltion kasvattina tuudittautunut siihen, että olemme matkalla eteenpäin, parempaan suuntaan. Kuitenkin tällä hetkellä olemme lastemme kanssa siinä tilanteessa, että heidän elinajanodote ei ole yhtä hyvä kuin nykyisillä aikuisilla. Toisin sanoen he eivät tule elämään yhtä pitkään kuin kirjoitushetkellä aikuiset. Miten näin on päässyt käymään, vaikka lääketieteen parissa edistytään ja tietoa terveellisistä elintavoista on kaikkien
Loppiaisena saimme todistaa vuosia jatkuneen demokratian heikentämisen kulminoitumista. Tapahtunut ei ehkä ollut suurin tai vakavin hyökkäys demokratiaa vastaan, mutta symbolisesti se oli järkyttävintä, mitä on tapahtunut aikoihin. Se ei kuitenkaan ollut yllätys, vaan aivan luonnollinen tulos jo pitkään jatkuneelle kehitykselle. Viimeiset neljä vuotta olen monen muun tavoin seurannut Yhdysvaltain presidentin edesottamuksia enkä ole tiennyt, itkeäkö
Vuoden vaihtuessa on usein tapana tarkastella mennyttä vuotta ja samalla suunnitella ja unelmoida seuraavaa. Huomasin, kuinka tänä vuonna erityisen moni kirjoitti kiitollisuudesta. Kiitollisia oltiin niin terveydestä, perheestä ja ystävistä kuin lisääntyneestä vapaa-ajasta, pysähtymisestä ja uusista tavoistakin. Isompi uhka sai ajatukset kääntymään lähelle ja huomaamaan asioita, joita on ehkä pitänyt aikaisemmin itsestäänselvänä. Kiitollisuus on tärkeä voimavara
Mitä vastaan, kun tuttava tai läheinen alkaa kertomaan minulle miten me vihreät käymme poikkiteloin Pohjalaisia elinkeinoja, kuten turvetuotantoa ja turkistarhausta vastaan? Miten ihmeessä katsot toista silmiin ja perustelet sen, minkä suurin osa kansasta näkee vihreiden vaikutuksena suomalaiseen energia- tai elinkeinopolitiikkaan? Kaupungeissa se lienee helpompaa kuin täällä. En aio vältellä vastuuta kummassakaan tapauksessa. En puhua muista
Suomalaiset on maailman onnellisin kansa. Tämä ilmenee vuosittain useissa erilaisissa tutkimuksissa. Tänäkin vuonna lehdet ovat julistaneet tätä muutamaan otteeseen. Viimeksi viime viikolla kerrottiin, että 86 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä. Miten siis on mahdollista, että lehtien kommenttipalstoilla tai monilla sosiaalisen median kanavilla, tästä onnellisuudesta ei välillä näy merkkiäkään? Näkyvissä on lähinnä katkeruutta, ilkeyttä ja vihaa.
2020 voidaan merkitä historiaan vuotena, jonka keston ja tapahtumien määrän voisi mitata vuosikymmenissä, ei kuukausissa. Tavallisesti kertoisin tässä kolumnissa kaikista niistä ihmisoikeusrikkomuksista, joita on tapahtunut edellisen kolumnini julkaisuun jälkeen. Kertoisin, kuinka Kiinassa miljoonia uiguureja on yhä vangittuina keskitysleireillä ja pakkotyöleireillä, kuinka Valko-Venäjän mielenosoittajat ovat joutuneet poliisiväkivallan uhreiksi ja kuolleita on seitsemän, tai kuinka poliittinen, etenkin
Tämä kirjoitus ilmestyy pian itsenäisyyspäivän jälkeen. Itselleni hyvin tärkeä päivä. Maamme itsenäisyys on verellä ja hiellä ansaittu ja varmistettu. Siitä on kasvanut vahvan kansallisidentiteetin omaava maa, josta on syytä olla ylpeä. Jälleen muistamme veteraaneja, ansaitusti. Liput liehuu saloissa ja sosiaalisessa mediassa suomen värit värjää profiilikuvat. Muistellaan sotien ja vaarojen vuosia. Varjoon jää kuitenkin jotain, mikä
Tilastojen mukaan ansiopäivärahan lisäpäivien poistaminen synnyttää 10 000 työpaikkaa. Mukava ajatus, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Lähellä eläkeikää uuden työpaikan saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin nuorempana, se on fakta. Ennen koronaa tilastoista näki että keskimääräinen työttömyysaika oli parikymppisillä 20 viikkoa, ja minun ikäluokallani vajaa viisikymppisillä jo 60 viikkoa. Viikkojen määrä nousee tasaisesti iän kertyessä, ja
Politiikka on kestävyyslaji. Jos haluaa hakea pikavoittoja tai saada aikaan nopeaa muutosta, kannattaa valita jokin toinen tapa vaikuttaa. Demokratiaan kuuluu moniäänisyys ja kompromissit. Siksi hyvin harvoin saavutetaan sellaista lopputulosta, joka täysin tyydyttää kaikki osapuolia. Tiesin tämän kaiken, kun aikanaan lähdin mukaan politiikkaan. Toimin aluksi taustatoimijana ja järjestöaktiivina, sittemmin kuntapuolen varavaltuutettuna ja lautakuntalaisena. Silti tämä asetelma
