Ensimmäiset vaalini olivat Jalasjärven ylä-asteen oppilaskuntavaalit vuonna 1997. Nousin lavalle, asetin käteni Richard Nixonin tunnetuksi tekemään kaksikätiseen peace – asentoon ja julistin “äänestäkää mua, oon paras”. Olin ysiluokkalainen nuorimies joka oli karistanut vauvakiloja pois ja oli sitä mieltä että maailma on nyt valmis minun ehdokkuudelleeni. Samaan aikaan kaksoissiskoni istui yleisössä, ja varmaan pyöritteli hiljaa silmiään.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla kuhistaan. 12.3. tuli kuluneeksi vuosi siitä kun hallitus suositteli yli 500 hengen tapahtumia kiellettäväksi. LiveFIN ry järjesti hiljaisen hetken ja Vuosi hiljaisuutta -kampanjakuvia pyörii vieläkin sosiaalisessa mediassa. Valtio on jakanut kriisin aikana paljon erilaisia tukia, joiden tavoitteena on ollut pitää yrityksiä pystyssä ja leivän pöydässä. Ongelma on kuitenkin se, että tuet eivät
Edellinen hallitus testasi että miten työllisyyttä saataisiin nostettua aktiivimallilla, mutta kuten etukäteen jo tiedettiin, huonostihan siinä kävi. Otettiin mallia Tanskasta, mutta sieltä otettiin meille käyttöön vain pieni osa, se keppi-osa, ja porkkanat jäi ikävä kyllä Tanskaan. Nyt nykyinen hallitus on päättänyt ottaa mallia enemmän Ruotsista jossa on onnistuttu tietyiltä osin paremmin työllisyyden hoidossa kuin meillä.
Kestävä kuntatalous on Vihreän politiikan vankka perusta. Vihreille politiikassa tärkeää on olla heikompien ja pienempien puolella sekä tietysti pitää luonnon ja koko planeetan hyvinvoinnista kiinni. Näitä asioita puolustamme myös vaikeina aikoina. Huomenna Pohjanmaa on elinvoimainen ja vihreä! Elämme keskellä vaikeaa taloudellista ja terveydellistä kriisiä, mutta valitettavasti olemme olleet kriiseissä aiemminkin. Omaa nuoruuttani leimasi 1990-luvun lama ja valtavaksi kasvanut työttömyys. Opiskelin tuolloin taloustiedettä yliopistossa ja tein pro gradu -työni kuntien taloudesta ja työttömyydestä. Tuon taloushistoriamme
Vietin lapsuudessani paljon aikaa läheisessä mummulassa. Jo 1980-luvulla siellä vessan punaisia seiniä koristi iso juliste, jossa luki ”eteläpohjalainen suo pelastettava!”. Mummulan opeilla on paljon tekemistä sen kanssa, miksi olen nyt juuri vihreä kuntavaaliehdokas. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ihanteet ja heikomman puolelle asettuminen ovat arvoja ja asioita, joihin minua on kasvatettu. Niistä arvoista vihreissä saan pitää kiinni.
“Pidä ruususi. Kuuntele sen sijaan, mitä minä sanon” kirjoittaa Märta Tikkanen vuonna 1979 kirjoittamassaan romaanissa Vuosisadan rakkaustarina. Kirja on ilmestynyt syntymävuotenani ja yhä meille tarjotaan naistenpäivänä ruusuja ja kauniita sanoja, ei lisää tilaa yhteiskunnassa. Älä ymmärrä väärin. Rakastan ruusuja. Tai no, pidän enemmän tulppaaneista ja neilikoista, mutta kukat ylipäätään ovat ihania. Naistenpäivän perimmäinen ajatus ei
Vedetäänpä syvään henkeä.. .. vielä toisen kerran.. “viha ei koskaan lopu vihalla: viha loppuu rakkaudella, tämä on vanha sääntö.”. Viime vuosi pakotti meidät kaikki omalla tavallamme käpertymään omiin pieniin ympyröihin, kun yksinkertaisesti kaikki oli peruttu aina festareista pienempiin tapahtumiin. Suomessa olemme säästyneet pienellä siihen verrattuna, mikä tilanne oli vaikkapa Italiassa. Elämme edelleen tilanteessa, jossa vältämme
Kun joku jostain toisesta puolueesta kertoo millaisia vihreät ovat, on se varma merkki pelosta. Vihreät ovat kovassa kasvussa Vaasan vaalipiirin alueella ja tavoittelevat nyt uusia ennätyksiä niin uusien valtuutettujen kuin vihreitä valtuutettuja asettavien kuntien suhteen. Vaalipiirin suurimmissa kaupungeissa vihreät ovat jo valtavirtaa. Vaasassa Vihreitä kannatti viime kuntavaaleissa 7,8 prosenttia äänestäneistä. Seinäjoella kannatus tuplaantui 6,8 prosenttiin.
Kurikan noin 21 000 asukkaasta noin 27% on yli 60 -vuotiaita. Vuosien 2016 – 2026 aikana yli 65 -vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 13% ja yli 85 -vuotiaiden määrä 17%. Tämä asettaa kunnan tärkeiden ratkaisujen äärelle, jotta vältyttäisiin liian suurelta hintalapulta ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamiselta. Kurikka on rakenteellinen malliesimerkki maaseudulla. Eliniän pidentyessä ja suurten ikäluokkien määrän kasvaessa,
Kuten tiedämme, kunnat ja kaupungit koostuvat kaupunginosista, alueista sekä erilaisista rajatuista sosiaalisista ympäristöistä. Nämä osaset sisältävät paljon tietoa yksittäisestä alueesta ja yhteisöistä, mutta myös laajemmin koko kaupungista/kunnasta. Varmasti jokainen meistä tunnistaa puheen siitä yhdestä paikasta, jossa asuu sellaista ”tietynlaista” väkeä. Tai kouriintuntuvampi toteamus, että tuolla alueella asunnot maksavat sitä ja tätä. Alueiden tasa-arvoiseen kohteluun pyrkiminen
