Politiikan syvin merkitys

Olen ollut tämän kevään lukion opettajan sijaisena filosofiassa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa ja uskonnossa. Olemme pohtineet lukiolaisten kanssa tänä keväänä uskonnon lukion kursseilla muun muassa sitä, mikä on arkista ja mikä on pyhää. Pyhä on jotain, mikä on ihmisille erittäin tärkeää. Pyhä erotetaan arkisesta ja sitä halutaan suojella säännöin ja normein. Aiheesta tuli myös viime viikon ylioppilaskirjoituksissa […]

Continue reading →

Ihme ja kumma

Samoihin aikoihin 1980-luvun alkupuolella kun pieni arkeologi-Marko sukelteli Koskenkorvan ”Kokoonmontun” syvyyksissä tai kaivauksillaan löysi koiraeläimen leukaluun ilmestyi myös ”Ihme ja kumma”-lastenlaulu, josta on elämän ohjenuoraksi vielä 43-vuotiaallekin Markolle. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Ja myös isompaakin. Luonto ja sen monimuotoisuus on kiehtonut minua aina ja yritän tuon uteliaisuuden ja ihmettelyn […]

Continue reading →

Huomio nuoriin naisiin

Havainnollistavat kuvat väestökehityksestä ovat tulleet viime aikoina tutuiksi. Vähän näkökulmasta riippuen vaihtelevat kuvien sävyt ja värit, mutta perussanoma on sama: väki sekä maassa että maakunnassa vähenee ja lapsia syntyy koko ajan vähemmän. Tämän päivän graafit nähtiin Ilkka-Pohjalaisessa (8.3.2020) koskien yläkouluja ja niiden katoa kunnista lasten vähenemisen myötä, eikä päätoimittajakaan maalaillut ruusuista tulevaisuutta hyvinvointiyhteiskunnasta samaisessa julkaisussa. […]

Continue reading →

Menettämällä sain

Syksyllä elämä järkkyi, kun kohtasin yhden elämäni pahimmista onnettomuuksista: asuntoni paloi. Palossa menetin kolme kissaa ja valtavasti tavaraa. Koti meni. Koko kerrostalo, 17 asuntoa, meni asuinkelvottomaksi. Olen koko ikäni uskonut yhteiseen tekemiseen. Yhdessä saa enemmän aikaan ja on mukavampaa. Rakastan yhteisöllisyyttä. Siksi olen ison osan elämästäni ollut mukana erilaisissa yhdistyksissä, projekteissa tai bändeissä. Yhdessä saavuttaa […]

Continue reading →

Jaksamisen Rajamailla

Kovin pitkään on jatkunut tehokkuuden ihannoinnin aikakausi. Tehokkuus ja omistautuminen työlle ovat hallinneet kärkipaikkoja arvostuksen ansaitsemisen asteikolla. Sitä olen itsekin arvostanut, ja sillä olen olettanut arvostusta saavani. Aina välillä joku on jossain kolumnissa muistuttanut, että otathan aikaa myös itsellesi. Muista levätä. Sankarin viitta on asetettu herkimmin sen olkapäille, joka tekee töitä loppuunpalamisen reunalla keikkuen, mutta […]

Continue reading →

Huomasitko kun maa järkkyi?

Tiistaina Suomessa äänestettiin. Tiesitkö sitä? Ellet tiennyt, lukeudut suureen enemmistöön. Tiistaina Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon valtuustot ja papit äänestivät kirkolliskokousvaaleissa sekä hiippakuntavaltuuston vaaleissa, ja tulos julkistettiin keskiviikkona: kirkolliskokoukseen valittiin jälleen 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Papit valitsivat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet – tämän vuoksi vaali […]

Continue reading →

Mission impossible?

Viime viikolla somen uutisvirrassa eteeni tuli liikuttava kuva puun rungosta, jonka edessä kuvitteelliset puun kädet pitivät pahvikylttiä, jossa luki englanniksi: “Tuotan joka päivä happea neljälle ihmiselle, enkö olisi säästämisen arvoinen.” Lapseni näkivät kuvan ja tuumasivat ykskantaan, ettei yhtään puuta saisi kaataa ja he olivat ilman muuta säästämässä kylttiä pidelleen puun. Tämä on totta, puut ja […]

Continue reading →

Mietteitä pitkäaikaistyöttömyyden jälkeen

Olin työttömänä tällä kertaa vähän yli kaksi vuotta, ja nyt joulukuun alusta sain osa-aikaisen työn. Työttömyysaika oli henkisesti todella raskasta ja taloudellisesti vielä pahempaa. Kun aikaa kului, tuntui aina välillä että tässäkö tämä nyt oli, koko mun työura, kukaan ei enää koskaan huoli minua töihin vaikka eläkkeeseen on yli 20 vuotta aikaa. Kannattaako edes yrittää […]

Continue reading →

Sinä et ole yksin.

Tämä on niin tärkeä viesti joka jokaisen pitäisi kuulla. Sinä et yksin joudu taistelujasi taistelemaan, et ole yksin ylivoimaa vastaan, kaveria ei jätetä. Suomalainen luonteenlaatu saattaa joskus olla hieman erakkomainen, hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Mutta kun vihollinen uhkaa, olemme olleet yhtenä rintamana, ehkä yhä hiljaisina, mutta samalla puolella. Se on sitä talvisodan henkeä, jonka luulin jo […]

Continue reading →

Sote 2020

Olen tuskin ainoa, joka on jokseenkin väsynyt valtakunnan poliittiseen keskusteluun viimeisen vuoden aikana. Syksyllä poliittinen draama huipentui hallituksen hajoamiseen eli käytännössä pääministeri Rinteen eroon. Tuntuu että poliittisella framilla ovat olleet sivulauseet ja – juonteen varsinaisten suurten asioiden sijaan. Muutaman ihmisen kohtalo jättää varjoonsa suuria poliittisia kysymyksiä, joilla ei olisi enää aikaa odottaa. Muutaman ihmisen kohtalo, […]

Continue reading →