Miksi ihmiset ovat niin suvaitsemattomia erilaisuutta kohtaan? Usein tämä johtuu pelosta, jota itselleen tuntemattoman ja oudon kohtaaminen synnyttää. Tämä on osittain synnynnäinen vaisto, mutta kivikautisista vaistoista voi kuitenkin opetella pois ja älyllinen ihminen voi päättää olla alistumatta vaiston aiheuttamaan pelkoon. Hyvin suuri osa erilaisuuden pelosta on myös ympäristön tuotetta, opittua vanhemmilta ja muusta yhteiskunnasta.
Erilaisuutta ja siitä johtuvaa syrjintää voi olla monenlaista. Suvaitsemattomuutta voivat kokea niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kuin maahanmuuttaneetkin ja syrjivää kohtelua voivat saada osakseen myös vammaiset tai esimerkiksi naiset työelämässä. Rasismi on mm. etnisestä taustasta, kielestä tai ihonväristä johtuvaa syrjintää.
Tulin Suomeen niin kuin monet muutkin maahanmuuttajat, unelmaa etsien, haaveillen paremmasta. Kotimaassa ei ole tarjolla mahdollisuuksia, naisten asema rajoittaa asioiden toteuttamista, on köyhyyttä ja koulutusmahdollisuudet huonoja. Moni tahtoo lähteä maahan, jossa on demokratia, sukupuoltenvälinen tasa-arvo, pienempi kuilu rikkaiden ja köyhien välillä, korruptoitumaton yhteiskunta, tasavertaiset mahdollisuudet ihmisille ja enemmän mahdollisuuksia.
Suomessa ihonväri on kuitenkin jatkuvasti este sille, mitä voit olla ja tehdä. Koskaan et ole tarpeeksi hyvä vain sen vuoksi, mikä on ihonvärisi tai nimesi.
Kokemastani rasismista vain hyvin pieni osa on sitä, että kadulla huudeltaisiin perään ja nimiteltäisiin. Toki sitäkin olen kokenut. Suurin osa rasismista tapahtuu jokapäiväisessä elämässä, asioidessa esimerkiksi virastoissa tai kaupoissa, ihan tavallisten ja näennäisen fiksujen ihmisten toimesta. Sellaisten, jotka ovat hyvissä ja arvostetuissa ammateissa. Arkipäivän rasismi on sitä, ettei tule kohdatuksi samoin kuin kantasuomalaiset, ei oteta tosissaan, ei huomioida, vältellään, puhutaan epäkunnioittavasti ja tylysti ja joskus ihan suoranaisen ilkeästi. Tai sitä, että epäillään jostakin ilman mitään syytä. Se ilmenee myös katseissa ja äänensävyissä.
Sitten on tietenkin se kaikille tuttu sosiaalisessa mediassa tapahtuva rasismin muoto. Sitä tapahtuu nimettömänä, mutta myös ihan omalla nimellä ja naamalla. Se ei useinkaan kohdistu henkilökohtaisesti itseeni, mutta se satuttaa, vaikka se kohdistuisi ihan vain yleisesti maahanmuuttajiin. On järkyttävää lukea, kuinka raakaa ja vihamielistä tekstiä ihmiset voivatkin kirjoittaa. Eikä kirjoittajina ole aina edes tuntemattomat trollit, vaan esimerkiksi poliittisiin virkoihin pyrkivät henkilöt.
Rasismia on myös se, että yhteiskunta ja päättäjät laittavat maahanmuuttajat asumaan omille alueilleen erilleen muusta väestöstä. Ja se kun joku ei halua ulkomaalaisia asumaan omaan kerrostaloonsa. Se, että maahanmuuttajille tyrkytetään työpaikaksi ainoastaan siivousalaa tai maahanmuuttajataustaisia nuoria ei kannusteta pyrkimään korkeampaan koulutukseen, vaan heille ehdotetaan jotain vähemmän vaativampaa kuin muille ikätovereille, on myös ihmisten eriarvoista kohtelua etnisen taustan vuoksi. Rasismi ilmenee yhteiskunnassa myös siten, että työnhaussa ulkomaalaisen nimen takia ei kutsuta edes työhaastatteluun, vaikka hakijalla olisi parempi CV kuin muilla. Tai siten, että vuokra-asuntoa etsiessä maahanmuuttajataustainen saa jatkuvasti vuokranantajilta vastaukseksi, että asunto on jo mennyt.
Rasismi voi aiheuttaa sen kokijalle tutkimusten mukaan ahdistusta, masennusta, itsesyytöstä ja häpeää. Se aiheuttaa myös aggressioita ja epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan. On selvää, että toisia ihmisiä kunnioittava ja hyväksyvä yhteiskunta on kaikkein harmonisin yhteiskunta. Rasismin uhka ei kuitenkaan poista maahanmuuttoa Suomeen. Me muutamme tänne monenlaisista syistä; osa meistä joutuu lähtemään pois kotimaastaan, koska siellä ei ole turvallista elää, jotkut tulevat tänne tekemään töitä, kun työntekijöistä on Suomessa pula ja jotkut meistä vain rakastuvat. Kaikenlainen rasismi satuttaa, ja yhteiskunnan päättäjien tulisi purkaa sitä pois yhteiskunnan rakenteista, koulujen tulee opettaa erilaisten ihmisten hyväksymistä, yksilöiden tulisi havahtua omaan asenteellisuuteensa ja antaa mahdollisuus muista kulttuureista tuleville ihmisille. Kun rasismia havaitaan eri tilanteissa ja siihen ei puututa, se hiljaa hyväksytään. Rasismin hyväksyminen täytyy lopettaa, ja siihen tarvitaan ihan jokaista. Minä en hyväksy rasismia ja lupaan puuttua siihen, jos sitä havaitsen ympärilläni. Toivottavasti teet niin sinäkin!
Faisa Egge
Kuntavaaliehdokas Kokkolassa